Historiikki

1984

Canzonetta Nova -kuoro perustettiin vuonna 1984 Järvenpään seurakunnan kamarikuoroksi – nuorten aikuisten kuoroksi.

”Canzonetta Nova syntyi kuin itsestään, puhtaasti laulamisen halusta…”

– Erkki Rajamäki, 1984, paikallislehdessä

Helmikuussa perustettiin kuoro kova
nimeltänsä Canzonetta Nova.
Tarkoituksena antaa opettajien laulaa,
kiljua, huutaa täyttä kaulaa.
Ajatuksen yhtenä isänä Erkki,
josta tuli kuoron tavaramerkki.

Kuoron nimi syntyi nimikilpailun tuloksena. Canzonetta-nimeä ehdotti kuoron ensimmäinen puheenjohtaja Kari Vuorialho. Koska samanniminen kuoro oli Joensuussa, Hannu Keva keksi lisätä nimen jatkoksi Novan – näin syntyi Canzonetta Nova, ”Uusi pieni laulu”.

Ensimmäiset pikkujoulut pidettiin Laurilan seurakuntakodissa. Varainkeruuta tehtiin jo alussa – muun muassa kahvikonsertilla Etiopian hyväksi. Mukana esiintymässä myös Järvenpään nuorisokuoro ja Soitinyhtye.

1985

Kuorokonsertteja Järvenpään kirkossa ja joulukahvikonsertti seurakuntatalolla Liisa Aho-Pynttärin johdolla, kun Rajamäet pitivät välivuotta Saksassa.

1986

”Erkki Rajamäellä on erittäin nuorekassointinen 30 laulajan instrumentti.”

– Osmo Häyrynen, Keski-Uusimaa 8.5.1986

Järjestystä kuoroon säännöt toi,
viralliseksi näin paperille asiat loi,
mutt' aina vaan pulinat kuorossa loiskii,
vaikk Erkki suupielestään ärräpäitä roiskii.

Ensiretki tehtiin kauas Hesaan,
Vanhan kirkon holvien, kaartuvien sekaan.

Kuoron perustava kokous pidettiin 14.3.1986. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kari Vuorialho. Hyvin organisoitu toiminta alkoi!

1987

Järvet järkkyi, maa järisi,
kun CN telkkarissa eka kerran tärisi.

Canzonetta Novan ensimmäinen ”kova haaste”: esiintyminen Lahden kansainvälisellä urkuviikolla Anders Öhrwallin johdolla. Esitettiin Buxtehuden kantaatti yhdessä Soli Deo Gloria -orkesterin kanssa.

”Canzonetta Nova on aivan kelvollinen kamarikuoro… esitys oli puhdasta ja hallittua.”

– Etelä-Suomen Sanomat

1988

Läksi syämmellä hyvällä,
mielellä sinisellä,
vaattehilla sinisillä,
sävelillä sinisillä,
kohti uusia vesiä, uusia ulapoita.

Viihdekonsertti “Siniset sävelet” sai kirkkoherrankin hieman nikottelemaan, mutta kuoron ohjelmisto laajeni! Vuonna 1988 esitettiin myös ensimmäistä kertaa Mozartin Requiem.

1989

Matka Tallinnaan – ystävyys TPI Kammerkoorin kanssa alkoi. Ensimmäinen vierailu ulkomaille toi mukanaan lauluja ja iloa molemmin puolin lahtea.

Veljekset piti iloa,
piti iloa Virossa,
piti iloa Suomessa.

”Viisi vuotta on ollut koeaikaa – nyt kuoron toiminta on vakiintunut.”

– Erkki Rajamäki

1990

Tallinnan laulujuhlat toivat kuorolle suuren elämyksen: marsseja, kyyneliä ja yhteistä iloa Viron vapauden juhlassa.

Lähemmä Viron pitoihin,
vapauden juhlinkeihin,
marssien matka taittuvi,
Tallinnan laulukarkelohon.

Lippu ylös vedettihin,
laulut kyynelöiden kajautettihin.

Vuosi huipentui Mozartin Requiemiin, esitettynä Temppeliaukion kirkossa Lamminmäen johdolla – jälleen yksi tärkeä askel kohti suurteosten vakituista ohjelmistoa.

1991

“Kaikuja kotoa ja kaukaa” -konsertti toi ohjelmistoon teoksia 1400-luvulta nykypäivään. Tenorit saivat lehdissä erityismainintoja – kuoron ydin alkoi löytyä.

“Kuorossa on 50 jäsentä. Mukana on toistakymmentä avioparia. Jopa lastenhoito oli järjestetty harjoitusten ajaksi.”

– Tuusulanjärven Viikkouutiset

Perhekuoro parhaimmillaan – jopa hiihtokilpailuja järjestettiin omalla väellä!

1992

Italialaiset festivaalit Perugiassa! Laulua, hellettä, historiaa – ja muistoja, joita ei unohdeta.

Jo kävi ilo ilolle,
Perugian kadut kajahteli.
Hiki pinnalle kihosi,
Assisin auringon alla.

Helmut tarkka ukko,
itse Baijerin isäntä,
opetti aamun alkajaksi:
“Hello! How are you? Good morning!”

Elä liiku liinasetta,
elä kengättä kehaja.
Hyvältä näytti Piazza Navonan neitoset!
Kelpas Lasselekin Una Piccola Birra!

Suomi 75v -juhlassa tuli yllättävä tilanne vastaan – osa mieslaulajista unohtui äänenavaukseen, ja kuoro aloitti ilman heitä! Aina ei mene kuin Strömsössä.

1993

Rossinin Messe Solennelle ja Mozartin Requiem hallitsivat konserttikevättä ja -syksyä. Canzonetta Nova alkoi olla tunnettu vakavista projekteistaan.

Lauloa hyrähtelevi,
messuavi Rossiinin aurinkoiselle.
Hitaamp oli tahti sinfoonikkojen Kouvolan,
Kalervo Kullervon poika Kulmalan.

1994

Vuosi oli täynnä juhlaa – 10-vuotisjuhlakonsertti, kantaesityksiä ja esiintyminen Loppiaisen TV-jumalanpalveluksessa.

“Canzonetta Nova teki historiaa kantaesittämällä Kortekankaan Akvarellin – ja toisti sen heti puoliajan jälkeen!”

– Helsingin Sanomat 30.10.1994

Konserttiohjelmistoa sävyttivät vahvasti suomalainen musiikki ja Bachin Jouluoratorio. Kuoro oli kasvanut ammattilaisten rinnalla esiintyväksi, kunnianhimoiseksi yhtyeeksi.

1995

Rossini ja Mozart olivat edelleen keskiössä. Jouluoratorio soi Järvenpäässä vaikuttavasti. Kuoro oli nyt jo selvästi “oman äänensä” löytänyt ja linja vakiintunut.

“Canzonetta Novan pianissimot ovat erinomaisia, siirtyminen forteen korviahivelevän kaunista.”

– Tuusulanjärven Viikkouutiset 22.12.1995

1996

Vuoden alku toi Järvenpään ja Mäntsälän kirkoissa joulunajan vaikuttavimmat sävelet. Mozartin Requiem ja Bachin Jouluoratorio esitettiin jälleen suurella sydämellä.

Lokakuussa Mendelssohnin Elias-oratorio yhdisti voimat Vantaan Audite-kuoron ja Lohjan orkesterin kanssa. Teos toimi kapellimestari Jani Sivenin Sibelius-Akatemian lopputyönä.

“Vakaa kuoro – Canzonetta Novan sointi oli tasapainoinen ja loistokas. Solisti Erkki Rajamäki oli viisas, lämminääninen profeetta.”

– Helsingin Sanomat 29.10.1996

Syksyn kruunasi matka Latviaan ja konsertti Riikassa. Solisti Anssi Hirvonen jäi bussin oven väliin, mutta selvisi – show must go on!

1997

Vuosi alkoi Bachin Jouluoratoriolla Nurmijärven kirkossa. Keväällä kuoro suuntasi Irlantiin Corkin kansainvälisille kuorofestivaaleille – ja pääsi esiintymään Irlannin televisioon!

Sydämeni laulu herkisti yleisön ja kuorolaiset.
Joka-aamuinen aamiainen:
paistettuja munia, pekonia ja mustaa kahvia.

Mozartin Requiem soi Espoon Urkuyö ja Aaria -sarjassa sekä Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla. Kuoro oli nyt jo monissa piireissä tunnettu.

1998

Jouluoratorio ja Johannes-passio jatkoivat Bachin linjaa. Elias-oratorio yhdisti jälleen voimat Vantaan kuorojen kanssa.

Erityinen hetki koettiin joulukuussa, kun samaan aikaan klo 18 esitettiin Jouluoratorio sekä Tuomiokirkossa että Vuosaaressa. Canzonetta Nova oli mukana Vuosaaren versiossa.

Vuosi oli myös aktiivista yhteisöllisyyttä – konserttimatkoja, perhekuoroilua ja iloisia kohtaamisia. Rauhaa solmittiin jopa irlantilaisten alkuasukkaiden kanssa!

1999

Johannes-passio esitettiin jälleen Järvenpäässä ja Kuusankoskella. Kesä toi kevyempää ohjelmistoa konserttisaliin. Syksyllä juhlittiin kuoron 15-vuotista taivalta suuresti!

Juhlakonserteissa esitettiin sekä Mozartin että Verdin Requiemit. Suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus näkyivät: kuoron tie suurteoksiin oli ollut pitkä mutta selkeä.

“Tukholmassa tai Pariisissa voidaan tehdä näitä asioita – mutta myös Järvenpäässä!”

– Erkki Rajamäki

2000

Piinaviikko alkoi Johannes-passiolla. Heinäkuussa kuoro teki 6. ulkomaanmatkansa – juhlistamaan 15 vuoden toimintaa!

Matka kulki Bratislavan kautta Budapestiin. Kuoro esiintyi Linnavuoren luterilaisessa kirkossa ja Bratislavan kesäkonserttisarjassa. Mukana oli Merikantoa, Elgaria, Griegia ja Villa-Lobosia.

Hei – meitä ammutaan!
Pikkupoika ampui ritsalla kuorolaista päähän Slovakiassa.
Konsertti silti sujui hienosti.

Jälkiruokana “Plötsclich”.
Kotimatkalla puolet kuorolaisista sai ripulin.

Joulukuussa esitettiin Bachin Jouluoratorio kokonaisuudessaan! Projekti toteutettiin Navichorus-kuoron ja Soli Deo Gloria -orkesterin kanssa. Kantaateista syntyi upea kokonaisuus – Suomessakin harvinainen teko.

2001

Mozartin Requiem -levy

Bachin Johannes-passio esitettiin Järvenpään ja Keravan kirkoissa historiallisesti alkuperäissoittimin. Orkesterina Helsingin Barokkiorkesteri, johtajana Jani Siven. Esitys sai ylistystä niin yleisöltä kuin asiantuntijoiltakin.

Kesällä Canzonetta Nova esiintyi Herättäjäjuhlilla – ohjelmassa Mozartin Requiem, joka myös levytettiin Järvenpään kirkossa syyskuussa. Solisteina Merja Wirkkala, Eeva-Liisa Saarinen, Anssi Hirvonen ja Erkki Rajamäki.

Loppuvuodesta esitettiin Verdin Requiem Kuusankoskella ja Järvenpäässä – yksi suurista teoksista jälleen haltuun!

2002

Elias-oratorio oli mukana Järvenpään Kanttoripäivillä. Mukana Tampere Chamber, Heikki Liimola kapellimestarina ja tuttu solistikvartetti johti esitystä suvereenisti.

“Emme halunneet levyttää heppoisin eväin. Requiemia on esitetty jo lähes 20 kertaa.”

– Erkki Rajamäki

Järvenpään seurakunta täytti 50 vuotta – juhlamessussa ja -konsertissa kuultiin Olli Kortekankaan Riemuvuoden messu. Canzonetta Nova oli keskiössä juhlatunnelmissa.

Joulukonsertti päätti vuoden rauhallisesti Järvenpään kirkossa 21.12.2002.

2003

Pääsiäisaikaan esitettiin Johannes-passio suurproduktiona Järvenpäässä, Turun tuomiokirkossa ja Tallinnan tuomiokirkossa. Mukana Adastra, CCI ja Tallinnan Barokkiorkesteri. Matkassa oli mahtipontisuutta ja historiaa!

Syksyllä Canzonetta Nova esitti Joonas Kokkosen juhlakantaatin Järvenpään lukion vihkiäisissä. Vuosi päättyi Jouluoratorioon Sipoon ja Järvenpään kirkoissa.

Joonas Kokkosen Ikivihreä

Joonas Kokkonen - Ikivihreä

Säveltäjä: Joonas Kokkonen
Teksti: Marjatta Kurenniemi

  • 1. Pellon ikävä
  • 2. Järvi heijastaa
  • 3. Ikivihreä

Esittäjät:

  • Canzonetta Nova
  • Kartanon koulun musiikkiluokkien kuoro
  • Pajalan ja Kinnarin koulujen poikakuoro

Silja Kulo – lapsisolisti
Janne Mertanen – piano
Johtaa: Erkki Rajamäki

© Järvenpään Yhteiskoulu 2008

Järvenpään Yhteiskoulu 80 vuotta

Joonas Kokkonen sävelsi vuonna 1953 Järvenpään Yhteiskoulun 25-vuotisjuhlaan kantaatin Ikivihreä, jonka kantaesitys oli helmikuussa 1954. Teos sävellettiin sekakuorolle, tyttö- ja poikakuorolle, lapsisolistille ja pianolle. Sekä säveltäjä Kokkonen että tekstin kirjoittanut kirjailija Marjatta Kurenniemi olivat koulun entisiä oppilaita 1930-luvulta.

Kantaatti esitettiin myös radiossa ja siitä tehtiin äänilevy. Teos jäi kuitenkin vuosikymmeniksi hiljaiseloon.

Koulun 75-vuotisjuhlassa 10.10.2003 teos esitettiin uudelleen Järvenpään lukion uuden rakennuksen vihkiäistilaisuudessa. Esiintyjinä olivat Canzonetta Nova, Kartanon koulun musiikkiluokkien tyttökuoro sekä Pajalan ja Kinnarin koulujen poikakuoro, johtajinaan Erkki ja Helena Rajamäki. Pianistina toimi Janne Mertanen.

Äänitys tehtiin Järvenpään seurakuntasalissa keväällä 2004, ja julkaisu tapahtui koulun 80-vuotisjuhlassa 11.10.2008.

2004

Canzonetta Novalle avattiin omat verkkosivut! Sivustolta löytyivät konserttitiedot, ääninäytteet ja kuorolaisten sisäinen viestintä.

Vuoden kohokohta: 20-vuotisjuhlamatka Namibiaan! Kuoro esiintyi Windhoekissa, vieraili Katuturan slummialueella ja Ambomaalla, laulaen dongankielisiä lauluja paikallisten kuorojen kanssa. Matka oli unohtumaton ja syvästi merkityksellinen.

Erkki Rajamäki valittiin Suomen Kanttori-urkuriliiton toimesta vuoden 2004 kanttoriksi – tunnustus ahkerasta ja ansiokkaasta työstä seurakunta- ja kuoromusiikin hyväksi.

Juhlavuoden konsertteja olivat mm. Schubertin Messu G-duuri ja joulukonsertti “Tule lapsen luo”.

2005

Namibian yhteydet syvenivät: Canzonetta Nova alkoi tukea diakoniaopiskelija Helena Davidsin opintoja. Lisäksi järjestettiin hyväntekeväisyyskonsertti Aasian katastrofialueen tukemiseksi.

Keväällä kuultiin Puccinin Messa di Gloria – kapellimestarina Markus Lehtinen. Syksyllä Haydnin Luominen avasi Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikon ja esitettiin myös Järvenpäässä huikealla kokoonpanolla.

“Taivaallista!”

– Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikon arvio Haydnin Luomisesta

Vuosi päättyi tuttuun tapaan joulukonserttiin Järvenpään kirkossa 18.12.2005 – lämmin tunnelma ja kaunis musiikki kruunasivat rikkaan vuoden.

Haydnin helposti kuunneltavaa suurta musiikkia – Järvenpää 27.11.2005

Canzonetta Novan ohjelmiston uutuutena kuultiin Kuusankoskella 20.11.2005 Joseph Haydnin suurteos Luominen, joka kertoo musiikin keinoin ei pelkästään maailman vaan koko maailmankaikkeuden luomisesta. Sunnuntaina 27.11.2005 sama teos kuultiin Järvenpään kirkossa.

Joseph Haydn
Joseph Haydn

Haydn syntyi vuonna 1732 Itävallassa. Vaunusepän ja keittäjän poikana Joosepista kasvoi musiikin suuri nimi. Hän sai varhain musiikkikoulutusta Wienissä ja sävelsi myöhemmin yli sata sinfoniaa ja merkittäviä oratorioita.

Luominen-oratorio valmistui vuonna 1798 ja pohjautuu Raamatun luomiskertomukseen sekä Miltonin Kadotettuun Paratiisiin. Haydn sävelsi teoksen 60-vuotiaana – ja se on yksi hänen merkittävimmistä saavutuksistaan.

Canzonetta Nova esittämässä Haydnin Luomista
Canzonetta Nova ja Haydnin Luominen

Canzonetta Novan ohjelmistoon Luominen solahti luontevasti. Kuoro oli tuolloin esittänyt muun muassa Mozartin ja Verdin Requiemit, Bachin Jouluoratorion ja Johannes-passion, sekä Mendelssohnin Elias-oratorion ja Puccinin Messa di Glorian.

Haydnin musiikissa kuuluu lapsuuden kansanlaulut, selkeä muotorakenne, iloa ja lyyrisyyttä. Luominen kestää yli puolitoista tuntia ja tarjoaa kuuntelijalle sekä hilpeyttä että hartautta.

Sinfonia da Camera Finlandia harjoittelemassa
Sinfonia da Camera Finlandia harjoittelemassa Luomista

Orkesterina toimi Sinfonia da Camera Finlandia, johtajanaan Klaus Rautawaara. Solisteina: sopraano Pia Freund, tenori Anssi Hirvonen, basso Erkki Rajamäki, sekä altto Luanne Siliämaa.

Erityisesti mieleen jäivät kohtaukset eläinten luomisesta, joissa bassoenkeli Rajamäki karjui leijonana ja kujersi lehmien tanssina. Pia Freundin esittämät lintujen trillit loivat täydellisen tunnelman Eevan rooliin.

Haydnin Luominen – harjoitukset
Valoa, kaaosta ja kukkasia – Haydnin Luominen

Luomisen myötä kirkon täytti ilo, kiitollisuus ja rakkaus. Teos päättyy Aatamin ja Eevan vuorolauluun – ylistykseen luomistyöstä ja toisistaan. Harvoin musiikillinen lempeys on näin koskettavaa.

Kenraaliharjoitus Järvenpään kirkossa
Kenraaliharjoitus Järvenpään kirkossa – kuvat: Erkka Malkavaara & Miikka Peltomaa

Teksti: Eero Pukkala
Haastattelut: aidot
Haydn-sitaatit: Säveltaiteen maailma (WSOY, 1989)

Haydnin Luominen

2006

Palmusunnuntaina virittäydyttiin hiljaisen viikon tunnelmiin Bachin Johannes-passion sävelin Järvenpään kirkossa.

“Adventtiajan musiikki-iloittelun aloittaa Händelin riemullinen Messias-oratorio.”

– Viikkouutiset 3.12.2006

Händelin Messias esitettiin Keravan ja Järvenpään kirkoissa barokkisoittimin. Kapellimestarina Hannu Norjanen, mukana Kuudennen kerroksen orkesteri ja loistavat solistit.

Canzonetta Nova jatkoi suurteosten esittämistä kunnianhimoisesti, ja yhteistyöverkostot vahvistuivat entisestään.

2007

Vuosi alkoi hyväntekeväisyyskonsertilla “Music for the Soul”. Lavalla nähtiin Vuoden Aino -voittaja Luanne Siliämaa, sekä Canzonetta Nova ja Mikko Haapaniemi. Konsertti yhdisti negrospirituaaleja, kansanmusiikkia ja Mendelssohnia.

Syksyllä Canzonetta Nova tarttui jälleen suureen haasteeseen: Johann Sebastian Bachin H-mollimessu. Esitykset Järvenpäässä ja Lohjalla olivat suuria taide-elämyksiä yleisölle ja kuorolaisille.

“Hm-messu on suurteos, jota monet pitävät länsimaisen taidemusiikin merkittävimpänä luomuksena.”

– Sibelius-viikot

2008

Toukokuussa Canzonetta Nova esiintyi Tartossa Rossinin Messe Solennellen kanssa. Kesäillan konsertti kuultiin Järvenpäässä kesäkuussa. Solistit, piano ja harmooni loivat rikkaan sävymaailman.

Sibelius-viikkojen yhteydessä esitettiin Mozartin Requiem – yhteistyössä Vuosaaren kantaattikuoron kanssa. Esitykset Järvenpäässä ja Vuosaaressa saivat runsaasti kiitosta.

“Ei voi muuta kuin onnitella Hirvosen Riittaa ja kuorolaisia rohkeasta haasteesta.”

– Vuosaari-lehti 5.11.2008

Puccinin Messa di Gloria päätti vuoden juhlallisesti Järvenpään kirkon 40-vuotisjuhlakonsertissa – mukana Lohjan Kaupunginorkesteri ja arvostetut solistit.

2009

25 vuotta on marssittu,
Rajamäen rykmentissä,
marssilaulut laulettu,
Hellun helinät heläytelty,
monet ilot pidetty,
kera Erkin, meidän tavaramerkin.

Juhlavuosi! Canzonetta Nova täytti 25 vuotta. Juhlakonserteissa soi Mozart, Verdi, Bach ja Haydn. Kuoron pitkä linja ja kasvu näkyivät ohjelmiston kunnianhimoisuudessa ja soinnin vakaudessa.

Historiikkiin koottiin neljännesvuosisadan värikäs tarina Kari Vuorialhon kynästä. Kuorotoimittaja Eero Pukkala täydensi kokonaisuutta nykyaikaan.

Vuosi 2009 huipensi yhden aikakauden – seuraavaksi oli luvassa uusia polkuja ja ääniä, mutta Canzonetta Novan sydän sykki vahvempana kuin koskaan.

Vuosi 2009 
 
Canzonetta Nova juhli 25-vuotista taivaltaan.  
Juhlavuoden aloitti kuoron juhlamessu, jota varten oli tilattu kaksi teosta Juhani Haapasalolta. Messu 
televisioitiin 7.3. Järvenpään kirkosta. Kuoro avusti omaa seurakuntaa myös 6.4. ahti-illassa ja 17.12. 
kauneimmissa joululauluissa. Lisäksi kuoro konsertoi Temppeliaukion kirkossa yhdessä prahalaisen 
naiskuoron Foerster Female Chamber Choir´n kanssa 13.4., ja solistina lauloi Aurora Ikävalko. 
 
Juhlavuoden kunniaksi matkustettiin 3.-8.6. Islantiin, jossa ohjelmassa oli Gioachino Rossinin teos Petite 
Messe Solennelle. Matkallelähtökonsertti järjestettiin Järvenpään kirkossa kesäkonserttisarjan avauksena 
2.6, ja muut esiintymiset olivat Skálholtin kirkossa ja Reykjavikissa Langholt-kirkossa. Teoksen johti Erkki 
Rajamäki ja solisteina lauloivat Hulda Björk Garðarsdóttir (sopraano), Sesselja Kristjánsdóttir 
(mezzosopraano), Garðar Thor Cortes (tenori) ja Davíð Ólafsson (basso). Teoksen säestivät Mikko Niemi 
(piano) ja Bjarni Jónatansson (harmoni). Canzonetta Nova lauloi myös muutaman suomalaisen laulun 
Langholtskirkossa sunnuntain jumalanpalveluksessa. 
 
Järvenpää-talossa 19.9. järjestetyn juhlakonsertin ohjelmassa oli mm. Verdin kuuluisia oopperasäveliä ja 
suomalaisia kuoroteoksia. Kuoroa johtivat Erkki ja Helena Rajamäki, ja solisteina Sibeliuksen Rakastava-
sarjassa lauloivat Silja Kulo ja Joonas Asikainen. Konsertissa ohjelman yhteydessä julkaistiin Eero Pukkalan 
toimittama kuoron pienoishistoriikki.  
 
Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta Felix Mendelssohnin syntymästä. Marraskuussa Canzonetta Nova 
esittikin Mendelssohnin Elias-oratorion yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Teoksen johti Juhani 
Lamminmäki ja solisteina lauloivat Erkki Rajamäki (basso), Marjukka Tepponen (sopraano), Ulla Raiskio 
(altto) ja Anssi Hirvonen (tenori). Teos esitettiin Pyhän Laurin kirkossa Lohjalla 26.11. ja Järvenpään kirkossa 
29.11. 
 
Kuorolaiset ovat jo viiden vuoden ajan keränneet vapaaehtoista avustusta Namibiaan. Juhlavuonna kuoro 
pyysi ystäviä muistamaan Katutura-keräystä kukkien sijaan, joten lahjoitussumma olikin yhteensä peräti 
1279,10 euroa. 
 
Vuoden 2009 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 65 laulajaa, joista neljä oli lomalla. 
 
 

25-vuotishistoriikissa

2010

Vuosi 2010 
 
Canzonetta Novan 26. toimintavuosi.  
Kevätkaudella harjoittelimme uudempaa kirkkomusiikkia, ja syksyllä juhlistimme Juhani Haapasaloa sekä 
esitimme kaksi meille tuttua teosta. 
 
Esitimme John Rutterin vuonna 1984 säveltämän Requiemin Järvenpään kirkossa kesäkonserttisarjan 
 
 
avauksena 2. kesäkuuta. Sopraanosolistina lauloi Olga Nikolskaja-Heikkilä ja teoksen johti Erkki Rajamäki. 
Lokakuussa lauloimme Järvenpään kirkossa konsertissa, joka järjestettiin Juhani Haapasalon 40-vuotisen 
säveltäjänuran kunniaksi. 
 
Meidät oli kutsuttu esittämään Rossinin Petite Messe Solennelle Korson kirkkoon 7.11. Solisteina lauloivat 
Mia Heikkinen (sopr.), Ursula Hynninen (mezzosopr.), Joonas Eloranta (ten.) sekä Janne Kaksonen (basso). 
Teoksen säestivät Mikko Niemi (piano) sekä Katri Takala (harmoni), ja sen johti Erkki Rajamäki.  
 
Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 28.11. lauloimme Järvenpään kirkossa Bachin Jouluoratorion kantaatit 
I-III. Solisteina lauloivat Aurora Ikävalko (sopr.), Katariina Heikkilä (altto), Anssi Hirvonen (ten.) ja Erkki 
Rajamäki (basso). Konsertin johti nuori järvenpääläislähtöinen kapellimestariopiskelija Aino Koskela. 
 
Lauloimme lisäksi kuoromme jäsenen Marjatta Huhdan väitöskaronkassa 18.1. sekä oman seurakunnan 
messuissa 9.5. ja 7.11., Ahti-illassa hiljaisella viikolla 29.3. ja Kauneimmissa joululauluissa 16.12. 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa. Harjoituksia oli myös muina 
ajankohtina ennen esiintymisiä orkesterin ja solistien kanssa. Kuoron harjoituspianistina toimi Marko 
Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty lastenhoito. Kuoron toiminnassa kiinnitettiin huomiota 
äänenmuodostukseen ja kuoron sointiin sekä erityyppisten teosten tulkintaan. 
 
Vuoden 2010 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 63 laulajaa, joista kolme oli lomalla. 
 
 

2011

Vuosi 2011 
 
Canzonetta Novan 27. toimintavuosi sisälsi neljä isoa konserttia ja neljä 
pienempää esiintymistä. 
 
Kevätkaudella kuoro esitti J. S. Bachin Johannes-passion Sipoon kirkossa 16.4. ja Järvenpään kirkossa 17.4. 
Solisteina olivat Erkki Rajamäki (basso, Jeesus), Heikki Kulo (tenori, evankelista), Aarne Pelkonen (basso, 
Pilatus), Annika Lumi (sopraano) ja Ann-Marie Heino (altto). Teoksen johti nuori kuoronjohtaja Dani Juris. 
 
Järvenpään seurakunnan kesäkonserttisarjan aluksi järjestettiin Vivaldi-konsertti tiistaina 7.6. Konsertin 
johti Erkki Rajamäki ja Vivaldin Gloriassa olivat solisteina Elina Rantamäki, sopraano ja Katariina Heikkilä, 
altto. Lisäksi viulisti Laura Kokko soitti Kesä-konserton Vivaldin Vuodenajoista. 
 
Pyhäinpäivän aattona 4.11. Canzonetta Nova esitti John Rutterin Requiemin Järvenpään kirkossa. 
Sopraanosolistina lauloi Mia Heikkinen ja teoksen johti Erkki Rajamäki. 
 
Marraskuulle sovittu Canzonetta Novan osallistuminen Harri Ahmaksen messun ”Kumartakaa valkeaa” 
kantaesitykseen Johanneksen kirkossa sekä messun toinen esitys Järvenpään kirkossa peruuntuivat. 
 
Perinteinen joulukonsertti järjestettiin neljän vuoden tauon jälkeen 17.12. Järvenpään kirkossa. Kuoro 
esiintyi oman seurakunnan messussa 13.2., Kauneimmissa joululauluissa 15.12. sekä jouluaaton 
hartaudessa. Pitkäperjantaina 22.4. ryhmä kuorolaisia oli Järvenpään kirkossa esittämässä Franz Lisztin 
teosta Via crucis. 
 
 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa. Harjoituksia oli myös muina 
ajankohtina ennen esiintymisiä orkesterin ja solistien kanssa. Kuoron harjoituspianistina toimi Marko 
Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty lastenhoito. Kuoron toiminnassa kiinnitettiin huomiota 
äänenmuodostukseen ja kuoron sointiin sekä erityyppisten teosten tulkintaan. 
 
Vuoden 2011 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 66 laulajaa, joista neljä oli lomalla. Uusia kuorolaisia 
otettiin syksyllä seitsemän. 
 

2012

Vuosi 2012 
 
Canzonetta Novan 28. toimintavuosi oli historiallinen. Kuoron perustaja ja johtaja 
Erkki Rajamäki jäi keväällä pois kuoron johdosta, ja syksyllä johtajana aloitti 
Järvenpään seurakunnan uusi kanttori Elina Rantamäki. 
 
Kevätkaudella Canzonetta Nova esitti Felix Mendelssohnin Elias-oratorion Järvenpään kirkossa 22.4. 
Teoksen johti Jani Sivén ja solisteina lauloivat Erkki Rajamäki, Elina Rantamäki, Ulla Raiskio ja Anssi 
Hirvonen. 
 
Kevätkaudella Canzonetta Nova lauloi Järvenpään seurakunnan 60-vuotisjuhlamessussa 18.3. Anna-Liisa 
Rautasuo-Pöysän johdolla. Pitkäperjantaina 6.4. ryhmä kuorolaisia esitti Järvenpään kirkossa Franz Lisztin 
teoksen Via crucis. Kuoro osallistui Järvenpään kirkossa Suvivirsi-tapahtumaan 12.5. ja avusti 27.5. 
messussa. Erkin läksiäiset pidettiin 12.5 Seurojentalolla. 
 
Canzonetta Novan ensiesiintyminen uuden johtajan johdolla tapahtui messussa Järvenpään kirkossa 7.10. 
Syksyllä kuoro lauloi messussa ensimmäisenä adventtina 2.12., Kauneimmissa joululauluissa 20.12. sekä 
jouluaaton hartaudessa. Syksyn pääkonsertti oli Järvenpään kirkossa 15.12. järjestetty joulukonsertti. 
Joulukonsertin jälkeen järjestettiin pikkujoulut Kivisaarella. 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa. Harjoituksia oli myös muina 
ajankohtina ennen esiintymisiä orkesterin ja solistien kanssa. Kuoro järjesti myös kuoroleirin 
Seurakuntaopistolla 8.9. Kuoron harjoituspianistina toimi Marko Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli 
järjestetty lastenhoito. Kuoron toiminnassa kiinnitettiin huomiota äänenmuodostukseen ja kuoron sointiin 
sekä erityyppisten teosten tulkintaan. 
 
Vuoden 2012 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 71 laulajaa, joista 7 oli lomalla. 
 
 
 

2013

Vuosi 2013 
 
Canzonetta Novan 29. toimintavuosi.  
Kevään pääkonsertti oli yhdessä Espoonlahden seurakunnan kuoron Navichoruksen kanssa järjestetty J. S. 
Bachin Matteus-passio, joka esitettiin Espoonlahden kirkossa 26.3. ja Järvenpään kirkossa 27.3. Kuorolaisia 
oli yhteensä noin 110. Teoksen solisteina lauloivat Jorma Hynninen (Jeesus), Elina Rantamäki (sopraano), 
 
 
Merja Mäkelä (altto), Simo Mäkinen (tenori), Jussi Salonen (evankelista) sekä Elja Puukko (basso). 
Orkesterina oli Tallinnan barokkiorkesteri ja kapellimestarina Seppo Murto. Kuoron pienryhmä esiintyi 7.2. 
Syöpäsäätiön 65-vuotisjuhlasymposiumissa Gustavelundissa, ja kuoro avusti lisäksi 12.5. äitienpäivän 
messussa. 
 
Pyhäinpäiväviikonloppuna 3.11. Canzonetta Nova esitti ensimmäistä kertaa Maurice Duruflén Requiemin 
Järvenpään kirkossa. Teoksen johti Elina Rantamäki ja urkurina toimi Heli Peitsalo. Solisteina lauloivat 
kuorolaiset Luanne Siliämaa (mezzosopraano) ja Juha Unkari (baritoni). Konsertissa esiintyi lisäksi 
soitinyhtye. Joulukonsertti järjestettiin 14.12. Järvenpään kirkossa. Kuoro avusti lisäksi Kauneimmissa 
joululauluissa 18.12., joululaulumessussa 21.12. sekä perinteiseen tapaan jouluaaton hartaudessa. 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa yhteensä 36 kertaa. Harjoituksia 
oli myös muina ajankohtina ennen esiintymisiä orkesterin ja solistien kanssa. Kuoron harjoituspianistina 
toimi Marko Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty lastenhoito. Kuoron toiminnassa 
kiinnitettiin huomiota äänenmuodostukseen ja kuoron sointiin sekä erityyppisten teosten tulkintaan. 
 
Vuoden 2013 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 63 laulajaa, joista 6 oli lomalla. 
 

Alla on ennakkopuffi Matteus-passiosta, jonka esitimme pääsiäisenä 2013.

Järvenpään Matteus-Passiosta odotettavissa väkevää draamaa


Johannes Bachin Matteus-passion tarkempaa syntyhistoriaa ei tiedetä, mutta sen tiedetään valmistuneen joitakin vuosia myöhemmin kuin vuoden 1724 pitkäperjantaina ensiesitetyn Johannes-passion. Matteus-passio on kolmituntinen musiikkijärkäle, jota on kuvattu henkistyneemmäksi ja mietiskelevämmäksi kuin avoimen dramaattista Johannes-passiota, joka on soinut esimerkiksi Canzonetta Novan pääsiäisajan ohjelmistossa useina vuosina. Matteus-passio sen sijaan on järvenpääläisittäin uusi teos. Canzonetta Novan johtajana puolisen vuotta sitten aloittanut Elina Rantamäki kertoo halunneensa tehdä Erkki Rajamäeltä perimänsä valmiiksi hyvässä musiikillisessa iskussa olleen kuoron kanssa ison ja haasteellisen, mutta lopulta yltäkylläisesti palkitsevan produktion, joka on tehty alusta asti uudella koostumuksella yhdessä ja joka on hitsannut tunnollisen ryhmän yhteen säännöllisissä harjoituksissa.


Elina Rantamäki laulaa itse Matteus-passion sopraanosolistina, ja kauniisti laulaakin. Hänen oma suosikkinsa sopraanoaarioista on Aus Liebe will mein Heiland sterben (Vain meidän vuoks’ käy tähän vaivaan), joka saa lyyrisen sävyn pelkistetystä huilu-oboesäestyksestä. Elinaa puhuttee myös viulujen ja huilujen huokailevasti säestämä Blute nur, du liebes Herz (Vaikeroi, syön rakkain nyt), jossa Juudaksen äiti suree lapsensa päätöstä kavaltaa Jeesus 30 hopearahasta. Tämä soolo on teoksen ensimmäisellä puoliajalla, joka käsittelee tapahtumia kaikkien aikojen ensimmäisestä ehtoollisesta Kristuksen vangitsemiseen.


Tauon jälkeen käydään läpi asiat oikeudenkäynnistä hautaamiseen asti. Musiikkiin sisältyy riipaiseva alttoaaria Erbarme dich, mein Gott (Mua armahda, käyn, Jeesus, turviis kyynelöiden), joka on monen klassisen musiikin harrastajan mielestä yksi kauneimmista aarioista kautta aikojen. Sen ja muut alttosolistin osuudet tulkitsee Saksassa vahvaa laulajan uraa luonut Merja Mäkelä.

Bach käyttää Matteus-passiossa kahta kuoroa, jotka toisinaan yhtyvät seesteisiin koraaleihin, toisinaan toimivat toistensa vastavoimina. Kuorojen laulajista runsaat puolet tulee Canzonetta Novasta ja loput espoolaisesta Navichorus-kuorosta. Yhteensä laulajia on toista sataa.

Ykköskuoron järvenpääläinen altto Hanna-Maria Antikainen kertoo laulaneensa Matteus-passiota Oulussa 15 vuotta sitten paljon pienemmällä porukalla, mutta tämänkertainen yli 100 laulajan versio on ihan eri lailla iso kokemus. Hänen mielestään passion viimeinen osa on niin lumoavan kaunis, että pelkästään sen takia kannattaisi tulla istumaan kolmeksi tunniksi kirkon penkkiin.


Kakkoskuorossakin on ainakin yksi oululaislähtöinen, Senja Niskala. Hän liittyi Navichorus-kuoroon vain nelisen kuukautta sitten ja kertoi, ettei ole ikinä tuntenut niin tervetulleeksi mihinkään yhteisöön kuin kuoroon liittyessään. Uuden ison teoksen omaksuminen näin nopeasti on ollut sen verran haasteellista, että Senja myöntää harjoitelleensa sopraanostemmojaan salaa kotonaan. Oppimista lienee helpottanut sekin, että hän on koulutukseltaan klassisen laulun opettaja. Ensikokemuksen yhteisharjoituksen satapäisen joukon mukana laulamisesta Senja tiivistää nuoren naisen sanakäänteiksi: ”Tosi makeen kuuloinen”. Navichorus-kuorossa 31 vuotta laulanut ja kaikenlaisissa liemissä keitetty basso Erkki Rämö totesi, että nyt edessä oleva Matteus-passio on yhä iso musiikillinen elämys ja esittäjilleen haasteellinen teos, joka pitää kokeneenkin laulajan nöyränä.

Monilla kuorolaisista on ammattimusiikkitaustaa. Yksi heistä, Canzonetta Novaan hiljattain liittynyt nimestään huolimatta umpisuomalainen basso Juha Unkari, kertoi kasvaneensa erilleen edellisestä kuorostaan joskus viime vuosituhannen loppupuolella ja paluu nyt takaisin kuorolaulun pariin tuntuu todella hyvältä. Hän toteaa olleen helppoa äänellisesti ja kaikin puolin muutenkin sopeutua järvenpääläiseen porukkaan jokunen viikko takaperin, ja Matteus-passion harjoituksissa ykköskuoron bassoriviin ilmaantuneiden espoolaistenkin kanssa löytyi ongelmitta yhtenäinen laulutapa. Bachhan on ollut sen verran realistinen, että ei ole säveltänyt bassolle samaan tapaan kuin muille äänialoille esimerkiksi monimutkaisia trillejä, jotka voitaisiin esittää eri tyylillä Espoossa ja Järvenpäässä.


Kun sekä ykkös- että kakkoskuoro ovat järvenpääläis-espoolaisia cocktaileja, yksi ensimmäisten yhteisten harjoitusten tärkeistä tavoitteista oli yhtenäistää esittämisen tyylejä. Kapellimestari Seppo Murto totesi, että esitykseen haetaan draamaa erityisesti tekstin ehdoin. Kuorojen laulutapa on milloin pelokas, milloin uhmakkaan julistava, loppupuolella kehtolaulumaisen lempeä. Kun siihen päälle lisätään laulajauransa komealla tavalla päättävän Jorma Hynnisen hyvin väkevä Jeesuksen roolin tulkinta, muiden viiden solistin – edellä jäivät mainitsematta Jussi Salosen evankelistan rooli, Simo Mäkisen tenorisoolot ja Elja Puukon bassosoolot – hienot osuudet ja Tallinnan barokkiorkesterin taitava soitto, kaikki eväät syvälliseen passiokokemukseen ovat olemassa. Ennakkokiinnostuksesta päätellen Järvenpään kirkko saattaa olla Matteus-passion esitysiltana hiljaisen viikon keskiviikkona hyvinkin täynnä, joten kannattaa tulla hyvissä ajoin ennen iltakuutta.

Teksti ja kuvat: Eero Pukkala
Suomennokset ja joitakin faktatietoja poimittu teoksesta Sävelten maa (WSOY 1989).

Matteus-passio

2014

Vuosi 2014 
 
Canzonetta Novan 30. toimintavuosi näkyi toiminnassa monin tavoin.  
Kuorovuosi aloitettiin harjoitusten lisäksi lähes 80 hengen voimin iltajuhlissa helmikuun ensimmäisenä 
päivänä Paatelassa, jossa vietettiin mukavaa iltaa muistellen kuluneita kolmeakymmentä vuotta. 
Ohjelmassa oli muun muassa kuoron johtajan ja puheenjohtajan puheet, yhteislaulua ja muuta musiikkia. 
Kutsuvieraana oli mukana myös pitkäaikainen entinen johtaja Erkki Rajamäki. 
 
Canzonetta Novalla on tapana juhlistaa pyöreitä vuosiaan myös juhlamessulla Järvenpään kirkossa, ja tällä 
kertaa messu oli Marianpäivänä 23. maaliskuuta. Messussa saarnasi kuoron basso Juhani Holma, 
esirukouksen laati altto Kaija Oksanen, ja esitetyn musiikin teemana olivat Mariaan liittyvät laulut. 
Juhlamessun jälkeen järjestettiin tervehdysten vastaanotto ja kakkukahvit seurakuntasalissa. Ohjelmassa oli 
puheenjohtajan ja seurakunnan tervehdykset sekä muutama kuoron laulu. 
 
Kevätkauden pääkonsertti oli Järvenpään kirkossa kesäkonserttisarjan aloituksena 3.6. esitetty Mozartin 
Requiem. Teoksen johti Jani Sivén ja orkesterina soitti Sinfonietta Soi. Solisteina lauloivat Elina Rantamäki 
(sopraano), Ann-Marie Heino (altto), Juha Yli-Knuuttila (tenori) ja Erkki Rajamäki (basso).  
 
Syyskuussa Canzonetta Nova lähti juhlavuoden kunniaksi pääosin omakustanteiselle matkalle Pietariin 4.-
7.9. Matkaseurueen koko oli 33 kuorolaista, johtaja ja 4 avecia. Matkalla tutustuttiin oppaiden kanssa itse 
kaupunkiin ja Pietarhoviin. Canzonetta Nova avusti Inkerin evankelisluterilaisen kirkon pääkirkossa eli 
Pyhän Marian kirkossa jumalanpalveluksessa, ja lauloi sen jälkeen paikassa vielä a cappella -konsertin. 
Kirkko sijaitsee aivan Pietarin keskustassa ja on tunnettu erityisesti korkeatasoisesta musiikkitoiminnasta. 
 
Syyskauden pääkonsertti oli Händelin Messias-oratorio, joka esitettiin Järvenpään kirkossa ensimmäisenä 
adventtina 30.11. Kapellimestarina toimi Timo Nuoranne ja orkesterina barokkiorkesteri Storia. Solisteina 
lauloivat Elina Rantamäki (sopraano), Teppo Lampela (altto), Eero Hartikainen (tenori) ja Aarne Pelkonen 
(basso).  
 
 
 
Kuoron oma joulukonsertti oli Järvenpään kirkossa 20.12. Se sisälsi monipuolista musiikkia, joululauluja 
koko kuoron esittämänä, soolo- ja kvartettilaulua, instrumenttimusiikkia ja lausuntaa. Joulukonsertin johti 
Erkki Hannonen. 
 
Canzonetta Nova avusti Järvenpään seurakunnan messuissa pitkäperjantaina 18.4., messussa 21.9. ja 
kauneimmissa joululauluissa 17.12. Osa kuorolaisista osallistui myös seurakunnan joulukuoroon ja 
pyhäinpäivänä 1.11. iltahartauteen, jossa luettiin vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. 
Canzonetta Nova lauloi Tukikummien hyväntekeväisyysgaalassa Järvenpää-talossa la 27.9. Tukikummien 
keräämillä avustuksilla tuetaan vähävaraisten nuorten harrastustoimintaa Kirkon diakoniarahaston kautta. 
Canzonetta Nova otti syksyllä osaa Järvenpään kaupungin yhteistyösuunnittelufoorumiin. 
 
Juhlavuoden kunniaksi Canzonetta Nova ry uudisti sääntönsä. Sääntötyöryhmä oli tehnyt työtä tätä varten, 
ja säännöt vahvistettiin Patentti- ja rekisterihallituksessa kesäkuussa.  
 
Juhlavuoden kunniaksi ja käytännön tarpeesta uudistettiin myös naisten kuoropuvut. Entiset olivat 
palvelleet 26 vuotta, joten kangas oli kulunut, malli vanha ja pukuja riittämätön määrä. Puku-uudistusta veti 
sitä varten perustettu pukutyöryhmä. Puvut uudisti niiden alkuperäinen suunnittelija Vuokko Nurmesniemi, 
ja uudet puvut olivat ensimmäistä kertaa käytössä Messias-oratoriossa. Seurakunta avusti kuoroa pukujen 
rahoittamisessa. Puvut ovat kuoron omaisuutta, mutta jokainen naiskuorolainen maksoi puvustaan 75 
euron käyttömaksun. 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa, ja ennen esiintymisiä järjestettiin 
ylimääräisiä harjoituksia orkesterin ja solistien kanssa. Harjoituksia oli yhteensä 45 kpl. Kuoron 
harjoituspianistina toimi Marko Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty tarpeen mukaan 
lastenhoito. Kuoron toiminnassa kiinnitettiin huomiota äänenmuodostukseen ja kuoron sointiin sekä 
erityyppisten teosten tulkintaan. Kevät- ja syyskauden päätteeksi järjestettiin juhlat kuorolaisten kotona. 
 
Vuoden 2014 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 69 laulajaa, joista 9 oli lomalla. Kuoron johtajana 
joulukuuhun saakka toimi Elina Rantamäki. Hänen äitiysvapaansa sijaisena aloitti joulukuussa Erkki 
Hannonen. 
 
 
 

2015

Vuosi 2015 
 
Suomessa juhlittiin vuonna 2015 Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää, mikä näkyi 
Canzonetta Novan 31. toimintavuoden ohjelmistossa koko vuoden ajan. Kuoroa 
johti Elina Rantamäen sijaisena koko vuoden kanttori Erkki Hannonen. 
 
Canzonetta Nova avusti sunnuntain 1.2. messussa ja pitkäperjantain 3.4. sanajumalanpalveluksessa 
Järvenpään kirkossa. 
 
Palmusunnuntaina 29.3. Canzonetta Nova esitti yhdessä Hyvinkään kamarikuoron kanssa J. S. Bachin 
Johannes-passion Järvenpään kirkossa. Toinen esitys oli lauantaina 4.4. Hyvinkään kirkossa. Teoksen johti 
Erkki Hannonen ja solisteina lauloivat Mats Lillhannus (evankelista), Janne Hautsalo (Jeesus), Annamaria 
 
 
Hannonen (sopraano), Kaisa Kautto (altto), Arttu Hartikainen (tenori) ja Henri Tikkanen (basso). 
 
Äitienpäivänä 10.5. Canzonetta Nova osallistui Rykmentinpuisto Raikaa -tapahtuman suurkuoroon 
Tuusulassa 14 muun kuoron kanssa. Tapahtuma kuului Tuusulan SHG150-tapahtumasarjaan (150 vuotta 
Sibeliuksen, Halosen ja Gallén-Kallelan syntymästä). Kuoroja johti kapellimestari Markus Lehtinen ja 
ohjelmistossa oli keväisiä lauluja sekä Sibeliusta. Tiistaina 2.6. Canzonetta Nova ja Prima Vista avasivat 
kesäkonserttisarjan Järvenpään kirkossa Sibelius-teemaisella konsertilla. 
 
Syyskausi aloitettiin laulamalla lauantaina 14.8. Jannen synttärit –kaupunkijuhlissa Rantapuistossa osana 
Järvenpään seurakunnan suurkuoroa, joka onnitteli Jannea ja Ainoa. Pyhäinpäivän aattona 30.10. 
Canzonetta Nova konsertoi Lux aeterna –teemalla Järvenpään kirkossa. Konsertin johti Erkki Hannonen, 
urkuja soitti Katri Takala ja selloa Anna Pulakka. Syksyn messuavustukset olivat ensimmäisenä adventtina 
29.11. sekä itsenäisyyspäivänä 6.12. Sibelius-teemalla. Joulukonsertti 12.12. oli jälleen monipuolinen kooste 
kuorolaisten esittämää ohjelmaa. Vilkkaan adventtikauden viimeinen esiintyminen oli Kauneimmissa 
joululauluissa 16.12. 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa, ja ennen esiintymisiä järjestettiin 
ylimääräisiä harjoituksia. Harjoituksia oli yhteensä 47 ja esiintymisiä 12 kappaletta. Kuoron 
harjoituspianistina toimi Marko Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty tarpeen mukaan 
lastenhoito. Syys- ja kevätkauden päätteeksi järjestettiin yhteinen karonkka. 
 
Vuoden 2015 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 63 laulajaa, joista 6 oli lomalla. 
 
 
 

2016

Vuosi 2016 
 
Elina Rantamäki palasi vanhempainvapaaltaan johtamaan Canzonetta Novaa sen 
32. toimintavuonna. 
 
Vuoden 2016 ensimmäinen esiintyminen viimeisteli Canzonetta Novan osalta edellisen vuoden Sibelius-
juhlavuoden: kuoro lauloi 7.2. Talven sinfoniaa -konsertissa Järvenpää-talossa Jean Sibeliuksen teoksen 
Vapautettu kuningatar. Konsertin järjesti Vantaan musiikkiopisto, jonka sinfoniaorkesteria johti Juhani 
Lamminmäki. 
 
Palmusunnuntaina 20.3. Canzonetta Nova esitti Sibelius-Akatemian nuorten solistien kanssa 
oratoriomusiikkia Järvenpään kirkossa. Konsertin johti Elina Rantamäki ja solisteina lauloivat Minna 
Grönthal (sopraano), Saara Kiiveri (sopraano), Ylva Gruen (mezzosopraano), Sampo Martikainen (tenori), 
Samuli Taskinen (basso). Pianistina toimi Joel Papinoja, urkurina ja harmonistina Susanne Kujala ja solistien 
ohjaajana Erkki Rajamäki. 
 
Toukokuussa Canzonetta Nova sai Hampurista vieraakseen HAMMonie-kuoron, jota johtaa Diemut Kraatz-
Lütke. Canzonetta Nova tutustutti vieraitaan mm. Ainolaan ja Järvenpäähän, ja 21.5. järjestettiin 
Järvenpään kirkossa yhteiskonsertti Kuorosilta Hampuri - Järvenpää. Konsertin solistina lauloi Erkki 
Rajamäki (baritoni) ja urkurina toimi Susanne Kujala. Kuoroja johtivat Elina Rantamäki ja Diemut Kraatz-
Lütke. Konsertin jälkeen järjestettiin yhteinen karonkka. 
 
 
 
 
Kaksoiskuoroesityksen harjoitus. Parvella HAMMonie, kuoropenkeillä Canzonetta Nova. 
 
Järvenpään kirkon kesäkonserttisarja vietti 30-vuotisjuhliaan vuonna 2016. Canzonetta Nova sai olla 
mukana laulamassa Erkki Rajamäen kanssa 7.6. juhlavuoden avauskonsertissa. 
 
Syyskauden alkajaisiksi 31.8 Canzonetta Nova esiintyi Pohjoismaisen Syöpärekisteriyhdistyksen  
kansainvälisen symposiumin tilaisuuksissa Gustavelundissa ja Halosenniemessä.  
 
Lokakuussa Canzonetta Nova teki vastavierailun Hampuriin HAMMonie-kuoron vieraaksi to-su 13.-16.10. 
Kuorot esiintyivät 15.10. St. Michaelis -kirkossa keskipäivän musiikkihartaudessa. Samana iltana pidettiin 
Chorbrücke Järvenpää - Hamburg -konsertti Dreifaltigkeits-kirkossa. Sunnuntaina molemmat kuorot 
osallistuivat Hampurin suomalaisen merimieskirkon messuun. Messussa saarnasi kuoromme basso rovasti 
Kari Pekka Kinnunen. Muu aika vietettiin yhdessä Hampuriin ja isäntäkuoroon tutustuen. 
 
Järvenpään kirkossa 17.12. pidetyn joulukonsertin teemana oli Noël - ranskalainen joulu. Se sisälsi Saint-
Saënsin Jouluoratorion, jonka solisteina lauloivat Elina Rantamäki (sopraano), Ursula Hynninen 
(mezzosopraano), Vuokko Saariaho (altto), Jussi Salonen (tenori) ja Antti Pakkanen (basso). Urkuja soitti 
Anna Pulli ja harppua Anni Kuusimäki. Muut esitetyt kappaleet olivat ranskalaisia joululauluja. 
 
Canzonetta Nova avusti messuissa 9.10. ja ensimmäisenä adventtina 27.11. sekä lauloi 14.12. 
Kauneimmissa joululauluissa. Vuoden viimeinen esiintyminen oli muutaman vuoden tauon jälkeen 
jouluaaton hartaudessa Järvenpään kirkossa. 
 

 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa, ja ennen esiintymisiä järjestettiin 
ylimääräisiä harjoituksia. Harjoituksia oli yhteensä 42 ja esiintymisiä Saksan-matkan lisäksi 10. Kuoron 
harjoituspianistina toimi Marko Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty tarpeen mukaan 
lastenhoito. 
 
Vuoden 2016 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 60 laulajaa, joista 2 oli lomalla.  
 
 
 
 

2017

Vuosi 2017 
Canzonetta Nova esiintyi 33. toimintavuonnaan niin Järvenpään kirkossa kuin 
Senaatintorillakin. 
 
Keväällä Canzonetta Nova avusti kotiseurakuntaansa pitkäperjantain sanajumalanpalveluksessa 14.4. ja 
helatorstain 25.5. messussa. 
 
Toukokuussa Canzonetta Nova osallistui Kirkon musiikkijuhlille Helsingissä, jossa aurinkoisena lauantaina 
20.5. Senaatintorille pystytetyllä lavalla ja Tuomiokirkon portailla esitettiin Händelin Messias-oratorio 
Seppo Murron johtamana yhdeksänsadan laulajan ja Lohjan kaupunginorkesterin voimin. Teoksen toisena 
sopraanosolistina lauloi kuoronjohtajamme Elina Rantamäki. Muut solistit olivat Inka Kinnunen (sopraano), 
Katja Mäkiö (altto), Jussi Salonen (tenori) ja Matti Turunen (basso). 
 
Kevätkauden päätteeksi Canzonetta Nova avasi tiistaina 6.6. Järvenpään kirkon kesäkonserttisarjan. Suomi 
100 -teemaisessa konsertissa oli peräti kaksi kantaesitystä. Toinen oli Järvenpään seurakunnan Juhani 
Haapasalolta tilaama teos Luomisen juhlaa täynnä, joka pohjautuu virteen 570 ja jossa oli mukana 
jousikvartetti. Toinen teos oli alttomme Anita Ovaskan Yli metsän, pilvenreunaa. 
 
Syyskauden esiintymiset Canzonetta Nova aloitti jo 22.9. osallistumalla järvenpääläisten kuorojen Suomi 
100 -teemaiseen yhteiskonserttiin Järvenpää-talolla.  
 
Tämän jälkeen Canzonetta Nova paneutui harjoittelemaan Bachin h-mollimessua kuoroleirillä Järvenpään 
seurakunnan leirikeskuksessa 1.-2. syyskuuta. Edellisestä h-mollimessun esityksestä oli aikaa jo 10 vuotta, ja 
kuorolaiset ehdottivat, että vanhoja kuorolaisia pyydettäisiin mukaan laulamaan. Heitä tulikin mukaan 
muutamia. Bachin h-mollimessu esitettiin Järvenpään kirkossa tuomiosunnuntaina 26. marraskuuta. 
Messun solisteina lauloivat Elina Rantamäki (sopraano), Niina Keitel (altto), Tom Nyman (tenori), Juha 
Kotilainen (basso), orkesterina soitti barokkiorkesteri Storia ja konsertin johti kapellimestari Hannu 
Norjanen. 
 
Loppuvuosi jatkui vilkkaana, sillä Canzonetta Nova avusti itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa sekä 
lauloi 20.12. Kauneimmissa joululauluissa. Vuoden viimeinen esiintyminen oli jouluaaton hartaudessa 
Järvenpään kirkossa, mutta välipäivinä järjestettiin vielä yhdet harjoitukset tammikuun Rooman-matkaa 
silmällä pitäen. 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa, ja ennen esiintymisiä järjestettiin 
ylimääräisiä harjoituksia. Harjoituksia oli yhteensä peräti 51 ja esiintymisiä 8. Kuoron harjoituspianistina 
 
 
toimi Marko Korven-Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty tarpeen mukaan lastenhoito. 
 
Vuoden 2017 lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 64 laulajaa, 42 naista ja 22 miestä.  
 
 
 

2018

Vuosi 2018 
Canzonetta Nova esiintyi 34. toimintavuonnaan niin Järvenpäässä, Helsingissä, 
Vantaalla kuin Roomassakin. 
 
Canzonetta Nova sai kutsun Espoon hiippakunnan tuolloiselta piispalta Tapio Luomalta liittyä 
ekumeeniseen delegaatioon ja olla mukana Piispa Henrikin muistomessussa Santa Sopra Minerva -kirkossa 
Roomassa 19.1.2018. Ennen matkaa 14.1. pidettiin lähtökonsertti Järvenpään kirkossa. Järvenpäästä 
mukaan lähtivät Canzonetta Novan lisäksi kanttorit Elina Rantamäki ja Mikko Haapaniemi. Roomassa 
ekumeenisen messun toimitti Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sippo, ja Tapio Luoma saarnasi. 
Canzonetta Nova esiintyi matkalla messun lisäksi Suomen Rooma-instituutissa Villa Lantessa, San Giacomo 
in Augusta -kirkossa aivan Rooman keskustassa, Birgittalaisluostarin kappelissa, jossa vesperiä johti 
kardinaali Kurt Koch ja saarnasi Joensuun ortodoksinen piispa Arseni, sekä Christuskirchessä luterilaisessa 
messussa, jossa saarnasi Tapio Luoma. Esiintymisineen matka kesti kaikkiaan kuusi päivää. 
 
Heti matkan jälkeen osallistuimme jälleen kapellimestari Juhani Lamminmäen pyynnöstä Vantaan 
musiikkiopiston sinfoniaorkesterin projektiin. Talven sinfoniaa, oopperan taikaa -gaalan solistina lauloi 
sopraano Hedvig Paulig, ja konsertit olivat Vantaan Martinus-salissa 9. helmikuuta ja Järvenpää-talossa 13. 
helmikuuta. 
 
Kiirastorstaina 29.3. Canzonetta Nova avusti kotiseurakuntaansa messussa Anne Viljamaan johdolla. 
Loppukevään harjoittelimme Toni Hintsalan johdolla hänen B-kuoronjohtotutkintokonserttiaan 
Helluntaimessua, joka esitettiin Järvenpään kirkossa 18.5. ja Roihuvuoren kirkossa 19.5. 
 
Lauantaina 29. syyskuuta harjoittelimme seurakuntatalolla Anne Viljamaan vetämällä kuoroleirillä, jonka 
yhteydessä kuorosta otettiin virallisia valokuvia seurakunnan juhlavuoden julkaisuihin.  
 
Syksy huipentui Järvenpään kirkon 50-vuotisjuhliin: Louis Viernen "Messe solennelle" eli Juhlamessu 25.11. 
soi Järvenpään kirkon kunniaksi. Konsertin johti Anne Viljamaa ja urkurina toimi Katariina Kopsa. 
Canzonetta Nova avusti myös Järvenpään seurakunnan 50-vuotisjuhlamessussa 2.12. eli ensimmäisenä 
adventtisunnuntaina. Lisäksi Canzonetta Nova piti oman joulukonsertin 15.12., lauloi 19.12. Kauneimmissa 
joululauluissa sekä perinteisesti jouluaaton hartaudessa Järvenpään kirkossa. 
 
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään seurakuntasalissa, ja ennen esiintymisiä järjestettiin 
ylimääräisiä harjoituksia tai pidennettiin harjoituksia puolella tunnilla kello 21 asti. Harjoituksia oli yhteensä 
40 ja esiintymisiä Rooman-matkan konserttien lisäksi 11. Kuoron harjoituspianistina toimi Marko Korven-
Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty tarpeen mukaan lastenhoito.  
 
Vuonna 2018 Canzonetta Novassa oli 60 jäsentä, joista 35 naista ja 25 miestä.  
 
 

CN25-historiikki

Vuonna 2019 Canzonetta Nova -kuoro juhlii 35 vuotta jatkunutta toimintaansa monella tapaa. Tässä yhteydessä on luontevaa myös päivittää kuoron historiikkia tämän sähköisen julkaisun muodossa.

Ensimmäisen neljännesvuosisadan toiminta on kuvattu kattavasti ja eläväisesti Kari Vuorialhon ja kumppaneiden koostamassa 25-vuotishistoriikissa. Samassa dokumentissa ovat myös kuoron senastisen johtajan Erkki Rajamäen sekä rivikuorolaisen Marjatta Huhdan näkemykset, ja luetteloita kapellimestareista ja solisteista.

Vuosien 2009–2018 historiikkijulkaisu

kertomukset vuosien 2009–2018 toiminnasta

Muut tekstit ja aineistot

Canzonetta Nova – motivaatio syntyy tavoitteista, tunteista ja mahtavista kuoroystävistä

Canzonetta Nova 35 vuotta (1984–2019)

Tähän päivitysosaan on koottu napakat kertomukset vuosien 2009–2018 toiminnasta. Mukana ovat myös luettelot kuoron johtajista ja puheenjohtajista – sekä yli 200 hengen luettelo kuorossa laulaneista vuosien varrelta.

Puheenjohtaja Terhi Maskonen kirjoitti omasta näkökulmastaan kuorolauluun. Kuoron johtaja Elina Rantamäki puolestaan listasi arkiset vastuut ja erityiset kohokohdat kuoronjohtajavuosiltaan.

Liikaa asiallisuutta on kevennetty lehtijutuilla, kuten Haydnin Luominen, Bachin Matteus-passio ja Hammonie-yhteiskonsertti Hampurista. Kuoro esiintyi myös Roomassa osana piispallista seuruetta.

Esimerkkinä Canzonetta Novan musiikista: Lacrimosa (YouTube-video on muuttunut yksityiseksi) (Mozartin Requiemista), taltioitu Järvenpään kirkon hiljaisuuden polulle.

Eero Pukkala
Kuoron satunnainen musiikkitoimittaja


2010–2019

Kolmas vuosikymmen toi mukanaan uusia laulajia, vaihtuvia johtajia, rakastettuja teoksia – ja ennen kaikkea: pysyvän intohimon kuorolauluun.

Erkki Rajamäen pitkä ja ansiokas kausi kuoron johtajana päättyi vuosikymmenen aikana. Hänen tilalleen astui Elina Rantamäki, joka toi johtamiseen uudenlaista lämpöä, kurinalaisuutta ja iloa. Myös kuoron puheenjohtajuus vaihtui – vastuuta kantoivat vuorollaan useat innokkaat kuorolaiset.

“Arjen pienet tehtävät ja suurten hetkien kirkkaus muodostavat johtajan muistilistan.”

– Elina Rantamäki

Toiminnasta vuosilta 2009–2018 on koottu napakka katsaus pdf-muotoon, jossa avautuu Canzonetta Novan kehittyminen, konsertit ja kohokohdat vuosikymmenen varrelta:

📄 Toimintakertomukset 2009–2018 (PDF)

🎵 Johtajien lista löytyy täältä: Johtajat (PDF)

🗳️ Ja puheenjohtajien kulkuvuosien mukaan: Puheenjohtajat (PDF)

👥 Lisäksi on koottu uskomaton luettelo kuorossa laulaneista vuosien varrelta – yli 200 nimeä! Historia on yhteinen, ja Canzonetta Nova on ollut koti monille.

Päivänvalon näki myös useita kirjoituksia ja muisteloita, joista kurkistus kuorolauluun arjessa ja juhlassa:

Muistoja, matkoja ja musiikkia – Canzonetta Novan tarina jatkuu.

🎬 Ja vielä musiikillinen esimerkki: Lacrimosa (YouTube-video on muuttunut yksityiseksi) – taltiointi Mozartin Requiem-levytyksestä, osa Järvenpään kirkon hiljaisuuden polkua.

Tule laulamaan jos sielusi soi,
jos arjessa kaipaat jotain pois,
jos hetkeksi haluat hetkessä olla
ja antaa äänen sielusta nousta.

Canzonetta Nova kutsuu sinut.

Joonas Kokkosen Ikivihreä

Joonas Kokkonen - Ikivihreä

Säveltäjä: Joonas Kokkonen
Teksti: Marjatta Kurenniemi

  • 1. Pellon ikävä
  • 2. Järvi heijastaa
  • 3. Ikivihreä

Esittäjät:

  • Canzonetta Nova
  • Kartanon koulun musiikkiluokkien kuoro
  • Pajalan ja Kinnarin koulujen poikakuoro

Silja Kulo – lapsisolisti
Janne Mertanen – piano
Johtaa: Erkki Rajamäki

© Järvenpään Yhteiskoulu 2008

Järvenpään Yhteiskoulu 80 vuotta

Joonas Kokkonen sävelsi vuonna 1953 Järvenpään Yhteiskoulun 25-vuotisjuhlaan kantaatin Ikivihreä, jonka kantaesitys oli helmikuussa 1954. Teos sävellettiin sekakuorolle, tyttö- ja poikakuorolle, lapsisolistille ja pianolle. Sekä säveltäjä Kokkonen että tekstin kirjoittanut kirjailija Marjatta Kurenniemi olivat koulun entisiä oppilaita 1930-luvulta.

Kantaatti esitettiin myös radiossa ja siitä tehtiin äänilevy. Teos jäi kuitenkin vuosikymmeniksi hiljaiseloon.

Koulun 75-vuotisjuhlassa 10.10.2003 teos esitettiin uudelleen Järvenpään lukion uuden rakennuksen vihkiäistilaisuudessa. Esiintyjinä olivat Canzonetta Nova, Kartanon koulun musiikkiluokkien tyttökuoro sekä Pajalan ja Kinnarin koulujen poikakuoro, johtajinaan Erkki ja Helena Rajamäki. Pianistina toimi Janne Mertanen.

Äänitys tehtiin Järvenpään seurakuntasalissa keväällä 2004, ja julkaisu tapahtui koulun 80-vuotisjuhlassa 11.10.2008.

Järvenpään Matteus-Passiosta odotettavissa väkevää draamaa

Matteus-passio harjoituksissa

Johannes Bachin Matteus-passio on kolmituntinen musiikkijärkäle, jota on kuvattu henkistyneemmäksi ja mietiskelevämmäksi kuin Johannes-passio. Matteus-passio on Canzonetta Novalle uusi teos. Kuoron uusi johtaja Elina Rantamäki halusi tuoda ryhmälle suuren ja palkitsevan yhteisen produktiokokemuksen – ja hitsata kuoron yhteen uuden aikakauden kynnyksellä.

Elina Rantamäki
Elina Rantamäki, sopraano ja kuoronjohtaja

Elina laulaa myös sopraanosolistina ja kertoo suosikkiaarioikseen “Aus Liebe will mein Heiland sterben” ja “Blute nur, du liebes Herz” – lyyrisiä, hiljaisia hetkiä suurteoksen keskellä.

Kuorolaisia harjoituksissa

Toisen puoliskon kohokohtana soi Merja Mäkelän tulkitsema alttoaaria “Erbarme dich, mein Gott” – monen mielestä yksi kauneimmista koskaan sävelletyistä aarioista. Teoksessa laulaa yli 100 kuorolaista kahdesta kuorosta: Canzonetta Nova ja Navichorus. Mukana myös Tallinnan Barokkiorkesteri.

Harjoitus Järvenpään kirkossa

Matteus-passion musiikki vaatii herkkyyttä ja yhtenäisyyttä – siksi kuorojen yhteistyö on ollut keskiössä. Yksi harjoitusten tärkeimmistä tavoitteista oli löytää yhteinen laulutapa, ilme ja sävy.

Kapellimestarina toimii Seppo Murto. Jeesuksen roolin esittää legendaarinen Jorma Hynninen. Mukana myös Jussi Salonen (evankelista), Simo Mäkinen (tenori), Elja Puukko (basso), ja upeita uusia kasvoja kuorossa kuten basso Juha Unkari.

Yhteisharjoitus

Esityksestä odotetaan vahvaa, elämyksellistä ja koskettavaa. Tulkinta nojaa tekstin draamaan: pelkoa, uhmaa, lempeyttä ja syvää hartautta. Esitys on hiljaisen viikon keskiviikkona Järvenpään kirkossa – suosittelemme saapumaan ajoissa.

Teksti ja kuvat: Eero Pukkala
Suomennokset ja taustatiedot: Sävelten maa (WSOY 1989)

Lisää kuvia esityksestä ja harjoituksista



Seppo ja Elina suunnittelemassa