Canzonetta Nova – motivaatio syntyy tavoitteista, tunteista ja mahtavista kuoroystävistä
Canzonetta Nova 35 vuotta (1984–2019)
Vuonna 2019 Canzonetta Nova -kuoro juhlii 35 vuotta jatkunutta toimintaansa monella tapaa. Tässä yhteydessä on luontevaa myös päivittää kuoron historiikkia tämän sähköisen julkaisun muodossa.
Ensimmäisen neljännesvuosisadan toiminta on kuvattu kattavasti ja eläväisesti Kari Vuorialhon ja kumppaneiden koostamassa 25-vuotishistoriikissa. Samassa dokumentissa ovat myös kuoron senastisen johtajan Erkki Rajamäen sekä rivikuorolaisen Marjatta Huhdan näkemykset, ja luetteloita kapellimestareista ja solisteista.
Tähän päivitysosaan on koottu napakat kertomukset vuosien 2009–2018 toiminnasta. Mukana ovat myös luettelot kuoron johtajista ja puheenjohtajista – sekä yli 200 hengen luettelo kuorossa laulaneista vuosien varrelta.
Puheenjohtaja Terhi Maskonen kirjoitti omasta näkökulmastaan kuorolauluun. Kuoron johtaja Elina Rantamäki puolestaan listasi arkiset vastuut ja erityiset kohokohdat kuoronjohtajavuosiltaan.
Liikaa asiallisuutta on kevennetty lehtijutuilla, kuten Haydnin Luominen, Bachin Matteus-passio ja Hammonie-yhteiskonsertti Hampurista. Kuoro esiintyi myös Roomassa osana piispallista seuruetta.
Esimerkkinä Canzonetta Novan musiikista: Lacrimosa (Mozartin Requiemista), taltioitu Järvenpään kirkon hiljaisuuden polulle.
Eero Pukkala
Kuoron satunnainen musiikkitoimittaja
1984
Canzonetta Nova -kuoro perustettiin vuonna 1984 Järvenpään seurakunnan kamarikuoroksi – nuorten aikuisten kuoroksi.
”Canzonetta Nova syntyi kuin itsestään, puhtaasti laulamisen halusta…”
– Erkki Rajamäki, 1984, paikallislehdessä
Helmikuussa perustettiin kuoro kova nimeltänsä Canzonetta Nova. Tarkoituksena antaa opettajien laulaa, kiljua, huutaa täyttä kaulaa. Ajatuksen yhtenä isänä Erkki, josta tuli kuoron tavaramerkki.
Kuoron nimi syntyi nimikilpailun tuloksena. Canzonetta-nimeä ehdotti kuoron ensimmäinen puheenjohtaja Kari Vuorialho. Koska samanniminen kuoro oli Joensuussa, Hannu Keva keksi lisätä nimen jatkoksi Novan – näin syntyi Canzonetta Nova, ”Uusi pieni laulu”.
Ensimmäiset pikkujoulut pidettiin Laurilan seurakuntakodissa. Varainkeruuta tehtiin jo alussa – muun muassa kahvikonsertilla Etiopian hyväksi. Mukana esiintymässä myös Järvenpään nuorisokuoro ja Soitinyhtye.
1985
Kuorokonsertteja Järvenpään kirkossa ja joulukahvikonsertti seurakuntatalolla Liisa Aho-Pynttärin johdolla, kun Rajamäet pitivät välivuotta Saksassa.
1986
”Erkki Rajamäellä on erittäin nuorekassointinen 30 laulajan instrumentti.”
– Osmo Häyrynen, Keski-Uusimaa 8.5.1986
Järjestystä kuoroon säännöt toi, viralliseksi näin paperille asiat loi, mutt' aina vaan pulinat kuorossa loiskii, vaikk Erkki suupielestään ärräpäitä roiskii. Ensiretki tehtiin kauas Hesaan, Vanhan kirkon holvien, kaartuvien sekaan.
Kuoron perustava kokous pidettiin 14.3.1986. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kari Vuorialho. Hyvin organisoitu toiminta alkoi!
1987
Järvet järkkyi, maa järisi, kun CN telkkarissa eka kerran tärisi.
Canzonetta Novan ensimmäinen ”kova haaste”: esiintyminen Lahden kansainvälisellä urkuviikolla Anders Öhrwallin johdolla. Esitettiin Buxtehuden kantaatti yhdessä Soli Deo Gloria -orkesterin kanssa.
”Canzonetta Nova on aivan kelvollinen kamarikuoro… esitys oli puhdasta ja hallittua.”
– Etelä-Suomen Sanomat
1988
Läksi syämmellä hyvällä, mielellä sinisellä, vaattehilla sinisillä, sävelillä sinisillä, kohti uusia vesiä, uusia ulapoita.
Viihdekonsertti “Siniset sävelet” sai kirkkoherrankin hieman nikottelemaan, mutta kuoron ohjelmisto laajeni! Vuonna 1988 esitettiin myös ensimmäistä kertaa Mozartin Requiem.
1989
Matka Tallinnaan – ystävyys TPI Kammerkoorin kanssa alkoi. Ensimmäinen vierailu ulkomaille toi mukanaan lauluja ja iloa molemmin puolin lahtea.
Veljekset piti iloa, piti iloa Virossa, piti iloa Suomessa.
”Viisi vuotta on ollut koeaikaa – nyt kuoron toiminta on vakiintunut.”
– Erkki Rajamäki
1990
Tallinnan laulujuhlat toivat kuorolle suuren elämyksen: marsseja, kyyneliä ja yhteistä iloa Viron vapauden juhlassa.
Lähemmä Viron pitoihin, vapauden juhlinkeihin, marssien matka taittuvi, Tallinnan laulukarkelohon. Lippu ylös vedettihin, laulut kyynelöiden kajautettihin.
Vuosi huipentui Mozartin Requiemiin, esitettynä Temppeliaukion kirkossa Lamminmäen johdolla – jälleen yksi tärkeä askel kohti suurteosten vakituista ohjelmistoa.
1991
“Kaikuja kotoa ja kaukaa” -konsertti toi ohjelmistoon teoksia 1400-luvulta nykypäivään. Tenorit saivat lehdissä erityismainintoja – kuoron ydin alkoi löytyä.
“Kuorossa on 50 jäsentä. Mukana on toistakymmentä avioparia. Jopa lastenhoito oli järjestetty harjoitusten ajaksi.”
– Tuusulanjärven Viikkouutiset
Perhekuoro parhaimmillaan – jopa hiihtokilpailuja järjestettiin omalla väellä!
1992
Italialaiset festivaalit Perugiassa! Laulua, hellettä, historiaa – ja muistoja, joita ei unohdeta.
Jo kävi ilo ilolle, Perugian kadut kajahteli. Hiki pinnalle kihosi, Assisin auringon alla. Helmut tarkka ukko, itse Baijerin isäntä, opetti aamun alkajaksi: “Hello! How are you? Good morning!” Elä liiku liinasetta, elä kengättä kehaja. Hyvältä näytti Piazza Navonan neitoset! Kelpas Lasselekin Una Piccola Birra!
Suomi 75v -juhlassa tuli yllättävä tilanne vastaan – osa mieslaulajista unohtui äänenavaukseen, ja kuoro aloitti ilman heitä! Aina ei mene kuin Strömsössä.
1993
Rossinin Messe Solennelle ja Mozartin Requiem hallitsivat konserttikevättä ja -syksyä. Canzonetta Nova alkoi olla tunnettu vakavista projekteistaan.
Lauloa hyrähtelevi, messuavi Rossiinin aurinkoiselle. Hitaamp oli tahti sinfoonikkojen Kouvolan, Kalervo Kullervon poika Kulmalan.
1994
Vuosi oli täynnä juhlaa – 10-vuotisjuhlakonsertti, kantaesityksiä ja esiintyminen Loppiaisen TV-jumalanpalveluksessa.
“Canzonetta Nova teki historiaa kantaesittämällä Kortekankaan Akvarellin – ja toisti sen heti puoliajan jälkeen!”
– Helsingin Sanomat 30.10.1994
Konserttiohjelmistoa sävyttivät vahvasti suomalainen musiikki ja Bachin Jouluoratorio. Kuoro oli kasvanut ammattilaisten rinnalla esiintyväksi, kunnianhimoiseksi yhtyeeksi.
1995
Rossini ja Mozart olivat edelleen keskiössä. Jouluoratorio soi Järvenpäässä vaikuttavasti. Kuoro oli nyt jo selvästi “oman äänensä” löytänyt ja linja vakiintunut.
“Canzonetta Novan pianissimot ovat erinomaisia, siirtyminen forteen korviahivelevän kaunista.”
– Tuusulanjärven Viikkouutiset 22.12.1995
1996
Vuoden alku toi Järvenpään ja Mäntsälän kirkoissa joulunajan vaikuttavimmat sävelet. Mozartin Requiem ja Bachin Jouluoratorio esitettiin jälleen suurella sydämellä.
Lokakuussa Mendelssohnin Elias-oratorio yhdisti voimat Vantaan Audite-kuoron ja Lohjan orkesterin kanssa. Teos toimi kapellimestari Jani Sivenin Sibelius-Akatemian lopputyönä.
“Vakaa kuoro – Canzonetta Novan sointi oli tasapainoinen ja loistokas. Solisti Erkki Rajamäki oli viisas, lämminääninen profeetta.”
– Helsingin Sanomat 29.10.1996
Syksyn kruunasi matka Latviaan ja konsertti Riikassa. Solisti Anssi Hirvonen jäi bussin oven väliin, mutta selvisi – show must go on!
1997
Vuosi alkoi Bachin Jouluoratoriolla Nurmijärven kirkossa. Keväällä kuoro suuntasi Irlantiin Corkin kansainvälisille kuorofestivaaleille – ja pääsi esiintymään Irlannin televisioon!
Sydämeni laulu herkisti yleisön ja kuorolaiset. Joka-aamuinen aamiainen: paistettuja munia, pekonia ja mustaa kahvia.
Mozartin Requiem soi Espoon Urkuyö ja Aaria -sarjassa sekä Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla. Kuoro oli nyt jo monissa piireissä tunnettu.
1998
Jouluoratorio ja Johannes-passio jatkoivat Bachin linjaa. Elias-oratorio yhdisti jälleen voimat Vantaan kuorojen kanssa.
Erityinen hetki koettiin joulukuussa, kun samaan aikaan klo 18 esitettiin Jouluoratorio sekä Tuomiokirkossa että Vuosaaressa. Canzonetta Nova oli mukana Vuosaaren versiossa.
Vuosi oli myös aktiivista yhteisöllisyyttä – konserttimatkoja, perhekuoroilua ja iloisia kohtaamisia. Rauhaa solmittiin jopa irlantilaisten alkuasukkaiden kanssa!
1999
Johannes-passio esitettiin jälleen Järvenpäässä ja Kuusankoskella. Kesä toi kevyempää ohjelmistoa konserttisaliin. Syksyllä juhlittiin kuoron 15-vuotista taivalta suuresti!
Juhlakonserteissa esitettiin sekä Mozartin että Verdin Requiemit. Suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus näkyivät: kuoron tie suurteoksiin oli ollut pitkä mutta selkeä.
“Tukholmassa tai Pariisissa voidaan tehdä näitä asioita – mutta myös Järvenpäässä!”
– Erkki Rajamäki
2000
Piinaviikko alkoi Johannes-passiolla. Heinäkuussa kuoro teki 6. ulkomaanmatkansa – juhlistamaan 15 vuoden toimintaa!
Matka kulki Bratislavan kautta Budapestiin. Kuoro esiintyi Linnavuoren luterilaisessa kirkossa ja Bratislavan kesäkonserttisarjassa. Mukana oli Merikantoa, Elgaria, Griegia ja Villa-Lobosia.
Hei – meitä ammutaan! Pikkupoika ampui ritsalla kuorolaista päähän Slovakiassa. Konsertti silti sujui hienosti. Jälkiruokana “Plötsclich”. Kotimatkalla puolet kuorolaisista sai ripulin.
Joulukuussa esitettiin Bachin Jouluoratorio kokonaisuudessaan! Projekti toteutettiin Navichorus-kuoron ja Soli Deo Gloria -orkesterin kanssa. Kantaateista syntyi upea kokonaisuus – Suomessakin harvinainen teko.
2001
Bachin Johannes-passio esitettiin Järvenpään ja Keravan kirkoissa historiallisesti alkuperäissoittimin. Orkesterina Helsingin Barokkiorkesteri, johtajana Jani Siven. Esitys sai ylistystä niin yleisöltä kuin asiantuntijoiltakin.
Kesällä Canzonetta Nova esiintyi Herättäjäjuhlilla – ohjelmassa Mozartin Requiem, joka myös levytettiin Järvenpään kirkossa syyskuussa. Solisteina Merja Wirkkala, Eeva-Liisa Saarinen, Anssi Hirvonen ja Erkki Rajamäki.
Loppuvuodesta esitettiin Verdin Requiem Kuusankoskella ja Järvenpäässä – yksi suurista teoksista jälleen haltuun!
2002
Elias-oratorio oli mukana Järvenpään Kanttoripäivillä. Mukana Tampere Chamber, Heikki Liimola kapellimestarina ja tuttu solistikvartetti johti esitystä suvereenisti.
“Emme halunneet levyttää heppoisin eväin. Requiemia on esitetty jo lähes 20 kertaa.”
– Erkki Rajamäki
Järvenpään seurakunta täytti 50 vuotta – juhlamessussa ja -konsertissa kuultiin Olli Kortekankaan Riemuvuoden messu. Canzonetta Nova oli keskiössä juhlatunnelmissa.
Joulukonsertti päätti vuoden rauhallisesti Järvenpään kirkossa 21.12.2002.
2003
Pääsiäisaikaan esitettiin Johannes-passio suurproduktiona Järvenpäässä, Turun tuomiokirkossa ja Tallinnan tuomiokirkossa. Mukana Adastra, CCI ja Tallinnan Barokkiorkesteri. Matkassa oli mahtipontisuutta ja historiaa!
Syksyllä Canzonetta Nova esitti Joonas Kokkosen juhlakantaatin Järvenpään lukion vihkiäisissä. Vuosi päättyi Jouluoratorioon Sipoon ja Järvenpään kirkoissa.
2004
Canzonetta Novalle avattiin omat verkkosivut! Sivustolta löytyivät konserttitiedot, ääninäytteet ja kuorolaisten sisäinen viestintä.
Vuoden kohokohta: 20-vuotisjuhlamatka Namibiaan! Kuoro esiintyi Windhoekissa, vieraili Katuturan slummialueella ja Ambomaalla, laulaen dongankielisiä lauluja paikallisten kuorojen kanssa. Matka oli unohtumaton ja syvästi merkityksellinen.
Erkki Rajamäki valittiin Suomen Kanttori-urkuriliiton toimesta vuoden 2004 kanttoriksi – tunnustus ahkerasta ja ansiokkaasta työstä seurakunta- ja kuoromusiikin hyväksi.
Juhlavuoden konsertteja olivat mm. Schubertin Messu G-duuri ja joulukonsertti “Tule lapsen luo”.
2005
Namibian yhteydet syvenivät: Canzonetta Nova alkoi tukea diakoniaopiskelija Helena Davidsin opintoja. Lisäksi järjestettiin hyväntekeväisyyskonsertti Aasian katastrofialueen tukemiseksi.
Keväällä kuultiin Puccinin Messa di Gloria – kapellimestarina Markus Lehtinen. Syksyllä Haydnin Luominen avasi Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikon ja esitettiin myös Järvenpäässä huikealla kokoonpanolla.
“Taivaallista!”
– Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikon arvio Haydnin Luomisesta
Vuosi päättyi tuttuun tapaan joulukonserttiin Järvenpään kirkossa 18.12.2005 – lämmin tunnelma ja kaunis musiikki kruunasivat rikkaan vuoden.
2006
Palmusunnuntaina virittäydyttiin hiljaisen viikon tunnelmiin Bachin Johannes-passion sävelin Järvenpään kirkossa.
“Adventtiajan musiikki-iloittelun aloittaa Händelin riemullinen Messias-oratorio.”
– Viikkouutiset 3.12.2006
Händelin Messias esitettiin Keravan ja Järvenpään kirkoissa barokkisoittimin. Kapellimestarina Hannu Norjanen, mukana Kuudennen kerroksen orkesteri ja loistavat solistit.
Canzonetta Nova jatkoi suurteosten esittämistä kunnianhimoisesti, ja yhteistyöverkostot vahvistuivat entisestään.
2007
Vuosi alkoi hyväntekeväisyyskonsertilla “Music for the Soul”. Lavalla nähtiin Vuoden Aino -voittaja Luanne Siliämaa, sekä Canzonetta Nova ja Mikko Haapaniemi. Konsertti yhdisti negrospirituaaleja, kansanmusiikkia ja Mendelssohnia.
Syksyllä Canzonetta Nova tarttui jälleen suureen haasteeseen: Johann Sebastian Bachin H-mollimessu. Esitykset Järvenpäässä ja Lohjalla olivat suuria taide-elämyksiä yleisölle ja kuorolaisille.
“Hm-messu on suurteos, jota monet pitävät länsimaisen taidemusiikin merkittävimpänä luomuksena.”
– Sibelius-viikot
2008
Toukokuussa Canzonetta Nova esiintyi Tartossa Rossinin Messe Solennellen kanssa. Kesäillan konsertti kuultiin Järvenpäässä kesäkuussa. Solistit, piano ja harmooni loivat rikkaan sävymaailman.
Sibelius-viikkojen yhteydessä esitettiin Mozartin Requiem – yhteistyössä Vuosaaren kantaattikuoron kanssa. Esitykset Järvenpäässä ja Vuosaaressa saivat runsaasti kiitosta.
“Ei voi muuta kuin onnitella Hirvosen Riittaa ja kuorolaisia rohkeasta haasteesta.”
– Vuosaari-lehti 5.11.2008
Puccinin Messa di Gloria päätti vuoden juhlallisesti Järvenpään kirkon 40-vuotisjuhlakonsertissa – mukana Lohjan Kaupunginorkesteri ja arvostetut solistit.
2009
25 vuotta on marssittu, Rajamäen rykmentissä, marssilaulut laulettu, Hellun helinät heläytelty, monet ilot pidetty, kera Erkin, meidän tavaramerkin.
Juhlavuosi! Canzonetta Nova täytti 25 vuotta. Juhlakonserteissa soi Mozart, Verdi, Bach ja Haydn. Kuoron pitkä linja ja kasvu näkyivät ohjelmiston kunnianhimoisuudessa ja soinnin vakaudessa.
Historiikkiin koottiin neljännesvuosisadan värikäs tarina Kari Vuorialhon kynästä. Kuorotoimittaja Eero Pukkala täydensi kokonaisuutta nykyaikaan.
Vuosi 2009 huipensi yhden aikakauden – seuraavaksi oli luvassa uusia polkuja ja ääniä, mutta Canzonetta Novan sydän sykki vahvempana kuin koskaan.
2010–2019
Kolmas vuosikymmen toi mukanaan uusia laulajia, vaihtuvia johtajia, rakastettuja teoksia – ja ennen kaikkea: pysyvän intohimon kuorolauluun.
Erkki Rajamäen pitkä ja ansiokas kausi kuoron johtajana päättyi vuosikymmenen aikana. Hänen tilalleen astui Elina Rantamäki, joka toi johtamiseen uudenlaista lämpöä, kurinalaisuutta ja iloa. Myös kuoron puheenjohtajuus vaihtui – vastuuta kantoivat vuorollaan useat innokkaat kuorolaiset.
“Arjen pienet tehtävät ja suurten hetkien kirkkaus muodostavat johtajan muistilistan.”
– Elina Rantamäki
Toiminnasta vuosilta 2009–2018 on koottu napakka katsaus pdf-muotoon, jossa avautuu Canzonetta Novan kehittyminen, konsertit ja kohokohdat vuosikymmenen varrelta:
📄 Toimintakertomukset 2009–2018 (PDF)
🎵 Johtajien lista löytyy täältä: Johtajat (PDF)
🗳️ Ja puheenjohtajien kulkuvuosien mukaan: Puheenjohtajat (PDF)
👥 Lisäksi on koottu uskomaton luettelo kuorossa laulaneista vuosien varrelta – yli 200 nimeä! Historia on yhteinen, ja Canzonetta Nova on ollut koti monille.
Päivänvalon näki myös useita kirjoituksia ja muisteloita, joista kurkistus kuorolauluun arjessa ja juhlassa:
- Terhi Maskosen puheenjohtajan näkökulma
- Elina Rantamäen muistilista
- Bachin Matteus-passio – lehtijuttu
- Haydnin Luominen – konserttipuffi
- Rooman matka (2016)
🎬 Ja vielä musiikillinen esimerkki: Lacrimosa – taltiointi Mozartin Requiem-levytyksestä, osa Järvenpään kirkon hiljaisuuden polkua.
Tule laulamaan jos sielusi soi, jos arjessa kaipaat jotain pois, jos hetkeksi haluat hetkessä olla ja antaa äänen sielusta nousta. Canzonetta Nova kutsuu sinut.
Haydnin helposti kuunneltavaa suurta musiikkia – Järvenpää 27.11.2005
Canzonetta Novan ohjelmiston uutuutena kuultiin Kuusankoskella 20.11.2005 Joseph Haydnin suurteos Luominen, joka kertoo musiikin keinoin ei pelkästään maailman vaan koko maailmankaikkeuden luomisesta. Sunnuntaina 27.11.2005 sama teos kuultiin Järvenpään kirkossa.
Haydn syntyi vuonna 1732 Itävallassa. Vaunusepän ja keittäjän poikana Joosepista kasvoi musiikin suuri nimi. Hän sai varhain musiikkikoulutusta Wienissä ja sävelsi myöhemmin yli sata sinfoniaa ja merkittäviä oratorioita.
Luominen-oratorio valmistui vuonna 1798 ja pohjautuu Raamatun luomiskertomukseen sekä Miltonin Kadotettuun Paratiisiin. Haydn sävelsi teoksen 60-vuotiaana – ja se on yksi hänen merkittävimmistä saavutuksistaan.
Canzonetta Novan ohjelmistoon Luominen solahti luontevasti. Kuoro oli tuolloin esittänyt muun muassa Mozartin ja Verdin Requiemit, Bachin Jouluoratorion ja Johannes-passion, sekä Mendelssohnin Elias-oratorion ja Puccinin Messa di Glorian.
Haydnin musiikissa kuuluu lapsuuden kansanlaulut, selkeä muotorakenne, iloa ja lyyrisyyttä. Luominen kestää yli puolitoista tuntia ja tarjoaa kuuntelijalle sekä hilpeyttä että hartautta.
Orkesterina toimi Sinfonia da Camera Finlandia, johtajanaan Klaus Rautawaara. Solisteina: sopraano Pia Freund, tenori Anssi Hirvonen, basso Erkki Rajamäki, sekä altto Luanne Siliämaa.
Erityisesti mieleen jäivät kohtaukset eläinten luomisesta, joissa bassoenkeli Rajamäki karjui leijonana ja kujersi lehmien tanssina. Pia Freundin esittämät lintujen trillit loivat täydellisen tunnelman Eevan rooliin.
Luomisen myötä kirkon täytti ilo, kiitollisuus ja rakkaus. Teos päättyy Aatamin ja Eevan vuorolauluun – ylistykseen luomistyöstä ja toisistaan. Harvoin musiikillinen lempeys on näin koskettavaa.
Teksti: Eero Pukkala
Haastattelut: aidot
Haydn-sitaatit: Säveltaiteen maailma (WSOY, 1989)
Joonas Kokkosen Ikivihreä
Säveltäjä: Joonas Kokkonen
Teksti: Marjatta Kurenniemi
- 1. Pellon ikävä
- 2. Järvi heijastaa
- 3. Ikivihreä
Esittäjät:
- Canzonetta Nova
- Kartanon koulun musiikkiluokkien kuoro
- Pajalan ja Kinnarin koulujen poikakuoro
Silja Kulo – lapsisolisti
Janne Mertanen – piano
Johtaa: Erkki Rajamäki
© Järvenpään Yhteiskoulu 2008
Järvenpään Yhteiskoulu 80 vuotta
Joonas Kokkonen sävelsi vuonna 1953 Järvenpään Yhteiskoulun 25-vuotisjuhlaan kantaatin Ikivihreä, jonka kantaesitys oli helmikuussa 1954. Teos sävellettiin sekakuorolle, tyttö- ja poikakuorolle, lapsisolistille ja pianolle. Sekä säveltäjä Kokkonen että tekstin kirjoittanut kirjailija Marjatta Kurenniemi olivat koulun entisiä oppilaita 1930-luvulta.
Kantaatti esitettiin myös radiossa ja siitä tehtiin äänilevy. Teos jäi kuitenkin vuosikymmeniksi hiljaiseloon.
Koulun 75-vuotisjuhlassa 10.10.2003 teos esitettiin uudelleen Järvenpään lukion uuden rakennuksen vihkiäistilaisuudessa. Esiintyjinä olivat Canzonetta Nova, Kartanon koulun musiikkiluokkien tyttökuoro sekä Pajalan ja Kinnarin koulujen poikakuoro, johtajinaan Erkki ja Helena Rajamäki. Pianistina toimi Janne Mertanen.
Äänitys tehtiin Järvenpään seurakuntasalissa keväällä 2004, ja julkaisu tapahtui koulun 80-vuotisjuhlassa 11.10.2008.
Järvenpään Matteus-Passiosta odotettavissa väkevää draamaa
Johannes Bachin Matteus-passio on kolmituntinen musiikkijärkäle, jota on kuvattu henkistyneemmäksi ja mietiskelevämmäksi kuin Johannes-passio. Matteus-passio on Canzonetta Novalle uusi teos. Kuoron uusi johtaja Elina Rantamäki halusi tuoda ryhmälle suuren ja palkitsevan yhteisen produktiokokemuksen – ja hitsata kuoron yhteen uuden aikakauden kynnyksellä.
Elina laulaa myös sopraanosolistina ja kertoo suosikkiaarioikseen “Aus Liebe will mein Heiland sterben” ja “Blute nur, du liebes Herz” – lyyrisiä, hiljaisia hetkiä suurteoksen keskellä.
Toisen puoliskon kohokohtana soi Merja Mäkelän tulkitsema alttoaaria “Erbarme dich, mein Gott” – monen mielestä yksi kauneimmista koskaan sävelletyistä aarioista. Teoksessa laulaa yli 100 kuorolaista kahdesta kuorosta: Canzonetta Nova ja Navichorus. Mukana myös Tallinnan Barokkiorkesteri.
Matteus-passion musiikki vaatii herkkyyttä ja yhtenäisyyttä – siksi kuorojen yhteistyö on ollut keskiössä. Yksi harjoitusten tärkeimmistä tavoitteista oli löytää yhteinen laulutapa, ilme ja sävy.
Kapellimestarina toimii Seppo Murto. Jeesuksen roolin esittää legendaarinen Jorma Hynninen. Mukana myös Jussi Salonen (evankelista), Simo Mäkinen (tenori), Elja Puukko (basso), ja upeita uusia kasvoja kuorossa kuten basso Juha Unkari.
Esityksestä odotetaan vahvaa, elämyksellistä ja koskettavaa. Tulkinta nojaa tekstin draamaan: pelkoa, uhmaa, lempeyttä ja syvää hartautta. Esitys on hiljaisen viikon keskiviikkona Järvenpään kirkossa – suosittelemme saapumaan ajoissa.
Teksti ja kuvat: Eero Pukkala
Suomennokset ja taustatiedot: Sävelten maa (WSOY 1989)
Lisää kuvia esityksestä ja harjoituksista
Alla on ennakkopuffi Matteus-passiosta, jonka esitimme pääsiäisenä 2013.
Järvenpään Matteus-Passiosta odotettavissa väkevää draamaa
Johannes Bachin Matteus-passion tarkempaa syntyhistoriaa ei tiedetä, mutta sen tiedetään valmistuneen joitakin vuosia myöhemmin kuin vuoden 1724 pitkäperjantaina ensiesitetyn Johannes-passion. Matteus-passio on kolmituntinen musiikkijärkäle, jota on kuvattu henkistyneemmäksi ja mietiskelevämmäksi kuin avoimen dramaattista Johannes-passiota, joka on soinut esimerkiksi Canzonetta Novan pääsiäisajan ohjelmistossa useina vuosina. Matteus-passio sen sijaan on järvenpääläisittäin uusi teos. Canzonetta Novan johtajana puolisen vuotta sitten aloittanut Elina Rantamäki kertoo halunneensa tehdä Erkki Rajamäeltä perimänsä valmiiksi hyvässä musiikillisessa iskussa olleen kuoron kanssa ison ja haasteellisen, mutta lopulta yltäkylläisesti palkitsevan produktion, joka on tehty alusta asti uudella koostumuksella yhdessä ja joka on hitsannut tunnollisen ryhmän yhteen säännöllisissä harjoituksissa.
Elina Rantamäki laulaa itse Matteus-passion sopraanosolistina, ja kauniisti laulaakin. Hänen oma suosikkinsa sopraanoaarioista on Aus Liebe will mein Heiland sterben (Vain meidän vuoks’ käy tähän vaivaan), joka saa lyyrisen sävyn pelkistetystä huilu-oboesäestyksestä. Elinaa puhuttee myös viulujen ja huilujen huokailevasti säestämä Blute nur, du liebes Herz (Vaikeroi, syön rakkain nyt), jossa Juudaksen äiti suree lapsensa päätöstä kavaltaa Jeesus 30 hopearahasta. Tämä soolo on teoksen ensimmäisellä puoliajalla, joka käsittelee tapahtumia kaikkien aikojen ensimmäisestä ehtoollisesta Kristuksen vangitsemiseen.
Tauon jälkeen käydään läpi asiat oikeudenkäynnistä hautaamiseen asti. Musiikkiin sisältyy riipaiseva alttoaaria Erbarme dich, mein Gott (Mua armahda, käyn, Jeesus, turviis kyynelöiden), joka on monen klassisen musiikin harrastajan mielestä yksi kauneimmista aarioista kautta aikojen. Sen ja muut alttosolistin osuudet tulkitsee Saksassa vahvaa laulajan uraa luonut Merja Mäkelä.
Bach käyttää Matteus-passiossa kahta kuoroa, jotka toisinaan yhtyvät seesteisiin koraaleihin, toisinaan toimivat toistensa vastavoimina. Kuorojen laulajista runsaat puolet tulee Canzonetta Novasta ja loput espoolaisesta Navichorus-kuorosta. Yhteensä laulajia on toista sataa.
Ykköskuoron järvenpääläinen altto Hanna-Maria Antikainen kertoo laulaneensa Matteus-passiota Oulussa 15 vuotta sitten paljon pienemmällä porukalla, mutta tämänkertainen yli 100 laulajan versio on ihan eri lailla iso kokemus. Hänen mielestään passion viimeinen osa on niin lumoavan kaunis, että pelkästään sen takia kannattaisi tulla istumaan kolmeksi tunniksi kirkon penkkiin.
Kakkoskuorossakin on ainakin yksi oululaislähtöinen, Senja Niskala. Hän liittyi Navichorus-kuoroon vain nelisen kuukautta sitten ja kertoi, ettei ole ikinä tuntenut niin tervetulleeksi mihinkään yhteisöön kuin kuoroon liittyessään. Uuden ison teoksen omaksuminen näin nopeasti on ollut sen verran haasteellista, että Senja myöntää harjoitelleensa sopraanostemmojaan salaa kotonaan. Oppimista lienee helpottanut sekin, että hän on koulutukseltaan klassisen laulun opettaja. Ensikokemuksen yhteisharjoituksen satapäisen joukon mukana laulamisesta Senja tiivistää nuoren naisen sanakäänteiksi: ”Tosi makeen kuuloinen”. Navichorus-kuorossa 31 vuotta laulanut ja kaikenlaisissa liemissä keitetty basso Erkki Rämö totesi, että nyt edessä oleva Matteus-passio on yhä iso musiikillinen elämys ja esittäjilleen haasteellinen teos, joka pitää kokeneenkin laulajan nöyränä.
Monilla kuorolaisista on ammattimusiikkitaustaa. Yksi heistä, Canzonetta Novaan hiljattain liittynyt nimestään huolimatta umpisuomalainen basso Juha Unkari, kertoi kasvaneensa erilleen edellisestä kuorostaan joskus viime vuosituhannen loppupuolella ja paluu nyt takaisin kuorolaulun pariin tuntuu todella hyvältä. Hän toteaa olleen helppoa äänellisesti ja kaikin puolin muutenkin sopeutua järvenpääläiseen porukkaan jokunen viikko takaperin, ja Matteus-passion harjoituksissa ykköskuoron bassoriviin ilmaantuneiden espoolaistenkin kanssa löytyi ongelmitta yhtenäinen laulutapa. Bachhan on ollut sen verran realistinen, että ei ole säveltänyt bassolle samaan tapaan kuin muille äänialoille esimerkiksi monimutkaisia trillejä, jotka voitaisiin esittää eri tyylillä Espoossa ja Järvenpäässä.
Kun sekä ykkös- että kakkoskuoro ovat järvenpääläis-espoolaisia cocktaileja, yksi ensimmäisten yhteisten harjoitusten tärkeistä tavoitteista oli yhtenäistää esittämisen tyylejä. Kapellimestari Seppo Murto totesi, että esitykseen haetaan draamaa erityisesti tekstin ehdoin. Kuorojen laulutapa on milloin pelokas, milloin uhmakkaan julistava, loppupuolella kehtolaulumaisen lempeä. Kun siihen päälle lisätään laulajauransa komealla tavalla päättävän Jorma Hynnisen hyvin väkevä Jeesuksen roolin tulkinta, muiden viiden solistin – edellä jäivät mainitsematta Jussi Salosen evankelistan rooli, Simo Mäkisen tenorisoolot ja Elja Puukon bassosoolot – hienot osuudet ja Tallinnan barokkiorkesterin taitava soitto, kaikki eväät syvälliseen passiokokemukseen ovat olemassa. Ennakkokiinnostuksesta päätellen Järvenpään kirkko saattaa olla Matteus-passion esitysiltana hiljaisen viikon keskiviikkona hyvinkin täynnä, joten kannattaa tulla hyvissä ajoin ennen iltakuutta.
Teksti ja kuvat: Eero Pukkala
Suomennokset ja joitakin faktatietoja poimittu teoksesta Sävelten maa (WSOY 1989).
Seppo ja Elina suunnittelemassa
